Keskiaikana ihmisten elämän kulkua määritteli katolinen pyhimyskalenteri. Siinä oli vuoden aikana 161 juhlapäivää, useat näistä monipäiväisiä. Näiden juhlapäivien viettoon kuului runsas ruoilla ja juomilla herkuttelu.
Viimeinen suuri pyhimysjuhla ennen adventtia eli vuoden viimeistä paastokautta oli Martinpäivä 11. marraskuuta. Nykyisessä kalenterissamme Martin nimipäivä on 10.11., joka viittaa Martti Lutherin syntymäpäivään. Katolisen kalenterin Martinpäivä viittaa Pyhään Martinukseen, Toursin kaupungin piispaan, josta tuli Ranskan kansallispyhimys ja jonka tunnus on ollut hanhi.
Vaatimaton munkki Martinus piiloutui hanhien joukkoon, koska ei halunnut piispanvirkaan. Martinus ei antanut anteeksi hanhien kaakatusta, mikä paljasti hänen piilonsa, vaan hanhet joutuivat teuraaksi ja siksi pyhimyksen muistopäivänä on herkuteltu hanhipaistilla. Näin tehtiin Euroopassa jo keskiaikana, Tanskassa, Skånessa ja Virossakin 1500-luvulla, mutta Suomessa vasta 1600-luvulla. Meillä on perinteisesti syöty silloin makkaroita, sanovathan sananlaskutkin Martti makkarat sitoo ja Marttina makkaroita, Martti-piispana lampaan päätä.
Tuoretta verta ja uutta viiniä
Syksyn teurastusaikana on saatu tuoretta verta, joten Martinpäivän aikoihin tehtiin myös mustakeittoa. Sitä on syöty Ruotsissa jo 1500-luvulla, mutta muulloinkin kuin Martinpäivänä. Varsinkin Saksassa juhlapäivän viettoon kuuluvat lisäksi suolarinkelit eli Martinsbrezel ja monet muut leivonnaiset.
Martinpäivän aikoihin Euroopassa maisteltiin myös uutta viinisatoa. Jo 1300-luvulla kehotettiin minnelauluissa syömään Martinpäivänä hanhea ja juomaan viiniä.
Katolisessa Keski-Euroopassa Martinpäivä on yhä suuri juhla. Virossakin pidetään nykyään ruokatarjontaan keskittyviä Martinmarkkinoita. Suomessa Martinpäivää on vietetty 1900-luvun alkuun saakka.
Martinhanhi
1 kokonainen hanhi (3–4 kg)1 sitruuna2 tl suolaa
1 tl valkopippuria
täytteeksi luumuja ja omenoita
kastike
paistolientä, kermaa, konjakkia
Pyyhi hanhi sitruunalla ja ripottele mausteet päälle. Täytä lintu luumuilla ja omenan palasilla. Laita hanhi uuniritilälle ja paista 175 asteessa noin kolme tuntia. Käännä välillä.
Tee paistoliemestä kastike, jonka suurustat kermalla ja lorauksella konjakkia. Tarjoa lintu keitettyjen perunoiden, vihannesten ja karpalo- tai puolukkahillon kera.
Mustakeitto
1 hanhen sisälmykset (sydän, kivipiira, pää, kaula ja siiventyngät)
2 l vettä
1 pieni sipuli
2 laakerinlehteä
0,5 rkl suolaa
muutama valkopippuri ja neilikka
Huuhdo sisälmykset ja liota niitä yön yli vedessä. Laita ne kylmään veteen kiehumaan, kuori vaahto, lisää sipuli ja mausteet ja keitä, kunnes sisälmykset ovat kypsiä. Siivilöi liemi.
5 dl hanhen tai sian verta
10–15 dl sisälmysten keitinlientä
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
1 tl valkopippuria
0,5 tl inkivääriä
suolaa
2 rkl viinietikkaa
2 dl punaviiniä, sherryä tai portviiniä
kermaa
Vatkaa vehnäjauhot siivilöityyn vereen ja lisää siihen kiehautettu keitinliemi vatkaten. Anna hautua 10 minuuttia. Lisää muut ainekset ja mausteet, kiehauta.
Keiton voi tehdä jo päivää ennen tarjoilua, mutta uudelleen lämmitettäessä sitä pitää vatkata voimakkaasti. Tarjoa keitto sisälmysten ja omenalohkojen kera.
Martinrinkeli
3 dl vettä
1 pussi kuivahiivaa
2 tl suolaa
2 tl sokeria
50 g voita
noin 7 dl vehnäjauhoja
Lämmitä vesi vähän enemmän kuin kädenlämpöiseksi, lisää hiiva, suola ja sokeri ja osa jauhoista. Anna käydä, kunnes seos kuplii. Lisää pehmeä voi ja loput jauhoista ja alusta taikina. Kohota liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi.
Jaa taikina noin 15 osaan. Pyöritä tangoiksi, muotoile rinkeleiksi ja laita pellille. Anna kohota hetken. Voitele munalla, voit ripotella pinnalle hiukan suolaa. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.
Perinteisesti suolarinkelit keitetään soodaliemessä ennen paistamista, mutta sen vaiheen voi jättää pois. Rinkeli on luostarissa syntynyt leivonnainen, siksi siinä on ristiin asetetut kädet.
Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 7/2016
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
