Viime marraskuun Lyly- ja Jari-myrsky ovat poikineet runsaasti vahinkoilmoituksia. Vakuutusyhtiöt ovat korvanneet myrskytuhoja miljoonilla euroilla, ja uusia vahinkoilmoituksia tulee yhä.
”Yksistään metsälle Jarista ja Lylystä aiheutuneet vahingot ovat tällä hetkellä 1,7 miljoonaa euroa. Luku kasvaa, koska hakkuita ei ole tehty tai asiakkaat eivät ole välttämättä edes käyneet metsissään. Näitä maksellaan vielä pitkään”, arvioi vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan johtava metsäasiantuntija Marika Makkonen.
Myös Ifistä kerrotaan, että myrskyvahinkoihin on haettu reippaasti korvauksia. Uusia vahinkoilmoituksiakin tulee edelleen.
”Vaikuttaa, että myrskytuhoja saattoi tulla kohtalaisen iso määrä meidän vakuuttamissamme metsissä. Jos verrataan, niin Jari on aiheuttanut isompia vahinkoja kuin viime vuosina on ollut”, sanoo Ifin omaisuusvakuutusten vakuutuspäällikkö Ismo Ruokoselkä. Tarkkaa korvaussummaa hän ei paljasta.
Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalveluiden johtaja Mikko Filppula kertoo, että Lyly-myrskyn metsille aiheuttamista tuhoista on tähän mennessä maksettu 160 000 euroa ja ja Jari-myrskyn 285 000 euroa. Korvaussumma tulee vielä kasvamaan.
”Tämän hetken arviomme mukaan Lylyn korvaukset tulevat nousemaan noin 600 000 ja Jarin 750 000 euroon”, Filppula kertoo.
Fennian vakuutustilastojen mukaan kyseisistä myrskyistä aiheutuvia vahinkoja on korvattu melko vähän.
Vakuustusjohtajia haastateltiin tätä juttua varten sähköpostitse.
Ei täyttä hintaa
Tappio on 15 euroa kuutiolta. Karkeasti arvioiden tämän verran Lyly-myrsky alensi puun hintaa myrskytuhoalueilla, haarukoi Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Arto Mäkitalo. Mäkitalon vastuualue on Eurajoella, jonne valtakunnallisesti pahimmat myrskytuhot osuivat.
Mäkitalon mukaan myrskypuu on mennyt kaupaksi. Täyttä hintaa siitä ei kuitenkaan saa.
Päivitetyn arvion mukaan myrsky kaatoi lähes 150 000 kiintokuutiota puuta yhdistyksen alueella.
”Suurimmat tuhot ovat yksittäisellä metsänomistajalla 5 000 kiintokuution luokkaa. Se tarkoittaa jo 20 hehtaarin suuruusluokkaa yksittäisellä metsänomistajalla”, Mäkitalo kertoo.
Korjuussa vedetään henkeä
Tuhojen korjuu alkoi muutaman päivän sisään myrskystä ja jatkuu yhä. Yksin Mäkitalon alueella myrskytuhopuuta on korjannut kahdeksan konetta. Maaliskuun puolivälissä myrskytuhoista on saatu korjattua arviolta 80–85 prosenttia.
Lumeton talvi helpotti kaatuneiden runkojen paikantamista, mutta metsäpohjille se ei tehnyt hyvää. Metsäpohjat eivät ole kantaneet kunnolla koko talvena.
”Juuristovauriot, joita tuulikaatojen korjuussa on syntynyt, lisäävät väistämättä tuulikaatojen ja maannousemasienen leviämisen riskiä”, Mäkitalo arvioi.
Nyt lämpenevät säät alkavat koetella tiestöä, joten korjuussa pidetään tauko.
”Hiukan tällä hetkellä vedetään henkeä ja rauhoitetaan korjuuta, jotta tiet pääsisivät kuivumaan.”
Mäkitalo arvioi, että korjuuta päästää jatkamaan täysillä huhti-toukokuussa. Tällöin puutavaran pitäisi vielä olla teollisuuden käyttöön kelvollista, sillä suurin osa myrskyn runtelemista puista on yhä juuriyhteyksillään maassa kiinni.
Suurin osa myrskytuhoista Lounametsän alueella kohdistui uudistuskypsiin tai vähintään iältään varttuneisiin kasvatusmetsiin. Hajakaatoja on ja pääosa tuulenkaadoista on kuusta. Myrskytuhojen korjuussa metsiin jää pitkiä kantoja sekä väistämättä myös yksittäisiä tuulenkaatoja.
”Meillä ei ole kirjanpainajan osalta paha tilanne. Ilman muuta tämä sen kuitenkin aiheuttaa, että metsiä pakko seurata on korostetusti”, Mäkitalo arvioi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään