Suuri osa ulkomaisia metsureita työllistävistä metsäpalveluyrittäjistä laiminlyö työnantajavelvoitteitaan. Näin arvioidaan sekä Aluehallintovirastosta että Teollisuusliitosta.

”Tässä yhteydessä voi puhua vain siitä joukosta, jonka Aluehallintovirasto ehtii tarkastaa, mutta laiminlyöntejä havaitaan todella paljon. Puhtaita tarkastuksia ei juurikaan ole”, sanoo Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Merja Laakkonen.

Laakkosen mukaan on yleistä, että metsäpalveluyritysten palkkalistoilla olevien ulkomaisten metsureiden peruspalkka on liian alhainen. Tällä hetkellä voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan peruspalkan tulee itsenäisessä metsurintyössä olla 11,32 euroa tunnilta. Se tekee kuukaudessa noin 1 920 euroa.

Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviö arvioi, että ulkomaiset metsurit tyytyvät herkästi työehtosopimusta alhaisempaan peruspalkkaan, sillä he pelkäävät menettävänsä työpaikkansa. Hän mainitsee esimerkkinä kaksi venäläistä metsuria, joille maksetaan viiden euron tuntipalkkaa.

”Se tekee kuukaudessa 860 euroa. Paluu kotimaahan ei kuitenkaan onnistu, sillä se tietäisi lähtöä rintamalle. Siksi metsurit eivät halua, että Teollisuusliitto on yhteydessä työnantajaan.”

Työturvallisuudessa puutteita

Aluehallintovirasto on valvonut metsäalan työehtosopimuksen alaisia töitä, eli metsureiden tekemiä istutuksia ja raivaussahatöitä, aktiivisesti kolmen vuoden ajan. Vuosittain tehdään satakunta tarkastusta.

Valvonta kohdistuu yrityksiin, jotka tarjoavat metsänhoitopalveluja Suomessa. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia metsureita valvonta ei koske, sillä he eivät kuulu metsäalan työehtosopimuksen piiriin.

Tarkastusten mukaan yleistä on, että työehtosopimuksen mukaisia lisiä ei makseta, urakkatyö hinnoitellaan liian alhaiseksi, työaikailmoituksia ei tehdä ja työterveyshuoltoa ei ole järjestetty asianmukaisesti. Usein myös työturvallisuudessa on puutteita. Lisäksi kaikilla ulkomaisilla metsureilla ei ole työnteko-oikeutta Suomessa.

”EU- ja ETA-maiden kansalaisten työnteko-oikeus on rajoittamaton, mutta muut tarvitsevat työntekoon oikeuttavan luvan”, Laakkonen sanoo.

Ketjuttaminen yleistä

Sekä Laakkonen että Sirviö ovat huolissaan viime aikoina yleistyneestä kevytyrittäjyydestä. Se on heidän mielestään vain tapa kiertää työnantajavelvoitteita.

Lisäksi tilannetta hankaloittaa se, että metsänhoitotöiden ketjuttaminen on yleistä. Se tarkoittaa, että työn tilaaja tekee sopimuksen jonkin metsäpalveluyrityksen kanssa, joka puolestaan teettää työn aliurakoitsijallaan, joka voi edelleen teettää työn omalla aliurakoitsijallaan.

”Ketjuttamisen seurauksena työn tilaaja ei enää ole tietoinen siitä, keitä työmaalla liikkuu. Tilaajavastuulain mukaan työn tilaaja on vastuussa vain omasta sopimuskumppanistaan”, Laakkonen sanoo.

Sirviö peräänkuuluttaa metsänhoitotöiden tilaajien eli esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja metsänomistajien vastuuta. Hänen mielestään ei ole oikein, että urakanantajat pesevät kätensä siirtämällä vastuuta urakoitsijoille.

”Metsäpalveluyrittäjyyden sosiaalisen kestävyyden romuttuminen olisi uhka koko metsäalalle. Se johtaisi harmaan talouden lisääntymiseen, jolloin yhteiskunnalta jäisi paljon verotuloja saamatta.”

Viidennes ulkomaalaisia

Metsäyhtiö Tornatorin vuonna 2021 teettämä selvitys antaa tilanteesta myönteisemmän kuvan. Tapion tekemän selvityksen mukaan Tornatorin sopimuskumppanit noudattivat työnantajavelvoitteitaan pääosin hyvin. Parannettavaa oli muun muassa työturvallisuuslain noudattamisessa ja työohjeiden antamisessa. Selvitys uusittiin vuonna 2022.

”Korjaavia toimenpiteitä oli tehty ilahduttavan paljon, ja kotimaista työvoimaa käyttävät yritykset suoriutuivat työnantajavelvoitteistaan hyvin. Ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten tilanne oli parantunut”, kertoo yhtiön operaatiopäällikkö Ville Nousiainen.

Parannettavaa on hänen mukaansa esimerkiksi siinä, miten ulkomaisille metsureille kerrotaan suomalaisen metsänhoidon käytännöissä ja työelämän pelisäännöistä.

Entä miltä tulevaisuus näyttää? Alan asiantuntijoiden mukaan on ainakin varmaa, että ulkomaisten metsureiden määrä kasvaa.

”Maaseudulla ei ole nuoria, ja kaupunkilaiset eivät maaseudulle lähde. Lisäksi harva metsäalan opiskelija jää metsuriksi”, sanoo Metsäpalvelutyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivumäki.

Tällä hetkellä Suomessa työskentelee metsureita muun muassa Virosta, Ukrainasta, Romaniasta, Filippiineiltä ja Thaimaasta. Sirviön mukaan varovainen arvio on, että kaikista metsureista noin 20 prosenttia on ulkomaalaisia.

Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin.

Korjattu itsenäisen metsurintyön perustuntipalkaksi 11,32 euroa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.