Pikkumetsikkö. Sillä nimityksellä arkkitehti Jaakko Torvinen kutsuu Helsingin Töölönlahdelle suunnittelemansa puurakennuksen aulaa.

Nimitys on osuva. Aulassa seisoo 23 jykevää männynrunkoa. Rungot on kuorittu ja niiden alaosissa olleet oksat on sahattu pois, mutta ylempänä olevat oksat kurkottavat kohti kattoa.

”Halusin, että rungot ovat mahdollisimman koskemattomia. Kuori ja nila on poistettu painepesurilla ja rungoille on tehty hirsisuojakäsittely. Muuten rungot ovat sellaisia kuin ne olivat metsurin kaadettua ne”, Torvinen sanoo.

Pikku-Finlandiaksi nimettyä rakennusta kannattelee kaikkiaan 95 männynrunkoa. Niistä 59 seisoo rakennuksen sisällä, loput 36 reunustavat rakennuksen ulkoterassia.

Männynrungot on kaadettu kahdesta loviisalaisesta yksityismetsästä. Valtaosa rungoista on 40–50-vuotiaita, mutta joukossa on muutama satavuotiaskin puu.

Kolmea havupuulajia

Maaliskuussa avautuva Pikku-Finlandia toimii peruskorjattavan Finlandia-talon väistötilana. Torvisen suunnitelma voitti väistötilasta Aalto-yliopistossa vuonna 2019 järjestetyn kilpailun. Helsingin kaupungin ehtona oli, että rakennuksen tulee edistää puurakentamista ja olla muokattavissa.

Pikku-Finlandia on rakennettu siirreltävistä puumoduuleista. Männynrunkojen lisäksi rakennuksessa on käytetty muun muassa CLT-levyjä eli monikerroslevyjä, LVL- eli viilupalkeista tehtyjä ripalaattoja sekä liimapuupalkkeja. Sisätilat ovat lattian korkkilankkua lukuun ottamatta pääosin mäntyä ja kuusta, ulkoterassin laudoitus on siperianlehtikuusta.

”Korkkilankkuun päädyttiin sen ekologisuuden ja akustisten ominaisuuksien vuoksi”, Torvinen kertoo.

Ajatus kokonaisten männynrunkojen käytöstä syntyi, kun Torvinen pohti, mitä suomalaisuus hänelle merkitsee.

”Metsää, erityisesti kansallisromanttista mäntymetsää.”

Oksakohdat käyttöön

Pikku-Finlandia on ensimmäinen Torvisen suunnittelema rakennus. Puurakentaminen vei mukanaan, joten viime syksynä valmistunut Torvinen toimii nyt Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin yliopisto-opettajana. Puun ominaispiirteiden hyödyntämistä hän tutkisi mielellään lisää.

”Sahateollisuus haluaa oksatonta puuta, mutta jos puita käytettäisiin kokonaisina, voisi oksakohtien kestävyyttä hyödyntää.”

Finlandia-talon peruskorjaus kestää muutaman vuoden. Sen jälkeen Pikku-Finlandia siirretään muuhun käyttöön, näillä näkymin kouluksi. Siihen rakennus sopii Torvisen mukaan hyvin.

”Kiva ajatus, että lapset voivat käydä koulua mäntyjen keskellä.”

PIKKU-FINLANDIA

• Finlandia-talon väistötila
• Avautuu maaliskuussa 2022
•  Siirreltävä ja muunneltava noin 2 700 neliömetrin puurakennus
• Terassi ja kahvila avoinna kaikille
• Arkkitehdit Jaakko Torvinen sekä Elli Wendelin ja Havu Järvelä
• Yhteistyökumppanit Aalto-yliopiston puurakentamisen professori Pekka Heikkinen ja Arkkitehdit NRT Oy
• Urakoitsija FM-Haus Oy, jonka arkkitehti Arkitekturum Oy

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.