Etelä-Suomessa viime vuosina huomiota herättäneet mäntykuolemat ovat jatkuneet tänä kesänä. Ruskistuneita mäntyjä on aiemmin havaittu eteläisimmässä Suomessa ja lounaisella rannikkoseudulla, mutta ilmiö näyttää koskevan mäntyjä myös sisämaassa.

”Ilmoituksia kuivuneista männikköryhmistä tulee koko ajan pohjoisemmasta”, kertoo erikoistutkija Eeva Terhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Nyt pohjoisimmat ilmoitukset mäntykuolemista ovat Terhosen mukaan Keuruulta eli Jyväskylän tasalta. Ilmoituksia kuivuneista männyistä tulee Luonnonvarakeskukseen juuri loppukesästä.

”Kuolleita mäntyjä alkaa nyt näkyä ryhmittäin.”

Tuho on alkanut männyissä keväällä, ja puut kuolevat syksyyn mennessä.

Tuhonaiheuttajat hyötyvät toisistaan

Terhosen mukaan mäntykuolemissa näyttää olevan kyse monituhosta: puissa on voinut olla juurikääpää, mesisientä, okakaarnakuoriaista ja havuparikassienen aiheuttamaa etelänversosurmaa.

”Kuolemien takana tuntuu olevan kombinaatio. Ei ole kyseessä vain yksi tuho, vaan tuhonaiheuttajat hyötyvät toisistaan ja olosuhteista.”

Puut – jopa kestokyvystään tunnetut männyt – stressaantuvat muuttuneissa ilmasto-olosuhteista. Samaan aikaan niin vanhat kuin uudet tuhonaiheuttajat hyötyvät tilanteesta.

Viime vuosina tavanomaista kuivemmat alkukesät ovat kurittaneet mäntyjä. Esimerkiksi juurikääpä heikentää puiden vedensaantia edelleen, mikä avaa tilaisuuden tuhohyönteisille ja muille taudeille.

Uudet tuholaiset voivat saapua huomaamatta

Terhonen on tutkinut havuparikassientä, jonka aiheuttamaa etelänversosurmaa todettiin männyistä Suomessa ensimmäisen kerran syksyllä 2021. Hän kertoo, että aiemmin tauti on kenties tappanut männyistä versoja, mutta tuhot ovat olleet pienimuotoisia.

”Nyt kun olosuhteet ovat muuttuneet, havuparikas voi tappaa täysikasvuisia mäntyjä.”

Havuparikkaan aiheuttama etelänversosurma näkyy männyissä ruskistuvina neulasina. Vakavassa tapauksessa puulta ruskistuu koko latvus.

Etelänversosurma nopeuttaa männyn kuolemista yhdessä okakaarnakuoriaisen ja muiden tuhonaiheuttajien kanssa.

”Etelänversosurma on uusi ja uhkaava riski. Sitä pitää valvoa.”

Havuparikassienen aiheuttama etelänversosurma tuli Terhoselle tutuksi, kun hän työskenteli tutkijana Saksassa.

”Kun tulin takaisin Suomeen, löysin sen heti täältä. Tämä on hyvä muistutus siitä, kuinka tärkeää kansainvälinen yhteistyö on tutkimuksessa. Ammattilaisten pitäisi käydä muissa maissa oppimassa uudet riskit ennen kuin ne saapuvat Suomeen. Ne voivat tulla tänne huomaamatta.”

Ilmoita tuhosta

• Luonnonvarakeskus kerää havaintoja metsätuhoista. Tuhosta voi ilmoittaa Luken verkkopalvelussa metsainfo.luke.fi/fi/metsatuholomake.
• Ilmoituksen tuhosta voi tehdä niin metsänomistaja, metsäammattilainen kuin tavallinen kansalainen.
• Havaitusta metsätuhosta kannattaa ottaa useampi kuva, läheltä ja kaukaa. Kuvat liitetään tuhoilmoitukseen.
• Luken tuhoilmoituksessa kysytään tuhon kohteena olevaa puulajia sekä arviota tuhopuiden määrästä ja tuhoalueen koosta.
• Lisäksi ilmoitukseen merkitään, mikä osa puusta (esim. latvus, runko, koko puu) on vahingoittunut, minkä ikäistä tai -kokoista puusto on ja milloin tuho on havaittu.
• Ilmoitus kannattaa tehdä, vaikkei jokaista lomakkeen kohtaa osaisikaan täyttää.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.