Mäntässä tehdään paperit, jotka ovat ihmistä kaikkein lähimpänä

Kulutuspapereille on asetettu kovat vaatimukset. Käytännöllisyyden lisäksi niiden pitää täyttää eri uskontojen kriteerit ja sopia sisustuselementeiksi.

Suomalainen käyttää vuodessa 15,9 kiloa pehmopapereita: 60 vessapaperirullaa, 15 talouspaperirullaa ja 130 paperinenäliinaa. 
Euroopan maiden vertailussa sillä sijoittuu sijalle 6.
Suomalainen käyttää vuodessa 15,9 kiloa pehmopapereita: 60 vessapaperirullaa, 15 talouspaperirullaa ja 130 paperinenäliinaa. Euroopan maiden vertailussa sillä sijoittuu sijalle 6.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Tissuen laitosta kutsutaan tavallisesti Mäntän vessapaperitehtaaksi. Vähättelevän ilmauksen vaikuttimena lienee enemmän kateus.

Metsäperkeleeksikin kutsutun G.A. Serlachiuksen perustama ruukki on nykymuodossaan erikoinen metsäteollisuuslaitos. Se tuottaa lukemattoman määrän lopputuotteita suoraan kuluttajille. Lukemattoman siksi, että lautasliinojen erilaisia painatuksia ei kukaan ole laskenut.

Serlachiuksen perintö elää Serla-tuotenimessä. Kotimaan merkkejä ovat myös pehmopaperien premium Lambi, julkisten tilojen Katrin ja keittiöpaperien Saga.

Pehmopapereiden toinen kotimainen valmistaja on ruotsalaiskonserniin kuuluva Nokian Paperi, joka tunnetaan varsinkin Lotus- ja Nessu-merkeistä.

Keittiöpaperi on kosher ja halal

Keittiö- ja pehmopapereita ostetaan kaupan hyllyltä. Niiden rinnalla perinteisen metsäteollisuuden markkinointi näyttää tylsältä. Keittiön talouspaperirulla on sisustuselementti. Niin ihana, ettei sitä oikein edes raaskisi käyttää.

Ruoanlaittopapereiden markkinoinnista vastaava Jenni Kujala kokee olevansa ruokateollisuuden palveluksessa.

”Tässä työssä saan yhdistettyä oman intohimoni ruokaan ja estetiikkaan. Ruoka koskettaa jokaista, se antaa hyvän mielen itselle ja muille.”

Leivinpaperin suurkuluttajat ovat Pohjoismaissa, ja käyttö vähenee mitä etelämmäs mennään. Tosin välimerellisessä keittiössä on paperiin käärimisen ja kypsyttämisen perinne.

”Kotimaassa suurta kasvuloikkaa ei ole näköpiirissä, mutta monessa maassa pitää vielä oppia perusleivinpaperin käyttö.”

Keittiöpaperien pitää täyttää myös uskonnolliset kriteerit. Mäntän tehtaalla ovat käyneet sekä rabbi että imaami, ja keittiöpaperit täyttävät kosher- ja halal-vaatimukset.

Keittiöpaperien markkinoinnista vastaava Jenni Kujala kertoo, että materiaaleissa suositaan yhä enemmän ympäristöystävällisiä ratkaisuja muovien ja folion sijaan. Kuva: Mikko Häyrynen

Runoa rullalta

Mäntässä on perinteitä myös ruoansulatusketjun toisessa päässä. Toilettipaperin valmistus alkoi jo vuonna 1908. Silkkipaperiarkit olivat aluksi ylellisyystuote. Vielä 1920-luvulla toilettipaperia myytiin häveliäästi apteekista tiskin alta.

Kaikkienhan siellä on käytävä ja sen pitää olla pehmeää, kohtuuhintaista, ei saa hajota käsiin tai sinne, kierrätyspohjaista, helposti repäistävää. Paremman luokan tuotteen pitää myös näyttää hyvältä ja siinä voi olla kuvio- ja kohopainatusta. Tuotekehitystä ovat isommat rullat, joissa on 198 arkkia, tarkalleen.

Markkinoinnissa konstit ovat monet. Premium-vessapaperista tuotetaan kesäpakkauksia, hiukan erilaisella esillepanolla eri Pohjoismaihin, ja suomalaispaperiin on painettu kansalaiskeräyksellä koottuja rakkausrunoja. Mäntän tehdas lieneekin maan suurin runojen julkaisija.

 

Juttu julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 12/2017.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.