Varsinkin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa on tänä kesänä näkynyt paljon mäntyjä, joissa on ruskettuneita neulasia. Eräs tuhoalueista on Joensuussa sijaitseva Tuupovaara.

Kyseessä on männynversosurma-niminen sienitauti. Se tappaa puista edellisen kesän neulaset ja useimmiten myös silmut, jolloin uutta kasvustoa ei synny.

Jos tartunta on tarpeeksi raju, puu kuolee täysin. Useimmiten puut kuitenkin selviävät taudista.

Luonnonvarakeskuksesta arvioidaan, että tautia voi esiintyä muissakin maakunnissa kuin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa.

”Männynversosurma on ollut tänä vuonna harvinaisen näkyvä. Meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa taudin levinneisyydestä, mutta me seuraamme tilannetta ja saamme siitä todennäköisesti syksyyn mennessä jonkinlaisen käsityksen”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Seppo Nevalainen.

Ylitiheys ja kosteus altistavat taudille

Männynversosurma leviää ilmassa itiöiden mukana. Se voi tarttua kaikenikäisiin puihin taimista tukkipuuhun, jos epidemia on paha. Otollisimpia kohteita ovat ylitiheät riukuasteen männiköt.

Toinen altistava tekijä on tiivisjakoinen maaperä. Tauti iskee herkästi korkean maaperän alaville alueille, kuten maaston notkelmaan tai joenmutkaan. Useimmiten siis lähellä on jokin kosteuslähde ja varjostusta.

Jos tauti on jo tarttunut metsään, sen torjunta on vaikeaa.

”Metsänomistajan täytyisikin harjoittaa ennakkotorjuntaa, eli välttää alttiimmille paikoille istuttamista ja raivata ylitiheitä metsiä harvemmiksi. Mutta kun säät ovat suotuisat, tauti voi levitä helposti, eikä silloin ole välttämättä ole kysymys ylitiheydestä tai metsänhoidon laiminlyömisestä”, Nevalainen sanoo.

Syy tämän kesän taudin rajuuteen onkin todennäköisesti sääolosuhteissa. Sateinen alkukesä ja lämmin sekä sateinen syksy edistävät taudin leviämistä. Viileät ja sateiset kasvukaudet myös vähentävät mäntyjen puolustuskykyä tautia vastaan.

Voi tarttua myös kuusiin

Vaikka nimestä voisi päätellä toisin, männynversosurma ei ole pelkästään mäntypuiden vaiva. Tautia on tavattu myös alikasvoskuusilla ja viljavien kasvupaikkojen kuusentaimikoilla.

Tänä kesänä Luonnonvarakeskukselle on tullut paljon ilmoituksia kuivuneista kuusenlatvoista pienissä ja 10–15-vuotiaissa taimikoissa erityisesti Kymenlaakson suunnalta.

”Kyse saattaa olla versosurmasta, mutta mahdollisesti myös kuusentuomiruosteesta. Näkemättä on vaikea sanoa mitään, koska neulasten ruskettumiselle voi olla monia eri syitä. Pienillä taimilla se voi johtua myös routavaurioista tai istutusvirheistä. Tämäkin on meillä nyt seurannassa, koska ilmoituksia on tullut paljon.”

Pohjoisessa mäntyjä ruskettaa punavyökariste

Ruskettuneita mäntyjä on näkynyt tänä kesänä paljon Pohjois-Suomessakin. Siellä kyseessä ei todennäköisesti ole männynversoruoste, vaan punavyökariste. Sitä on tavattu niin vanhoissa puissa kuin nuorissa kylvötaimikoissa.

Myös punavyökariste tappaa vanhimmat neulaset, mutta säästää yleensä uusimman neulasvuosikerran ja silmut. Tämän ansiosta puut eivät kuole, mutta niiden kasvu hidastuu.

Punavyökaristeesta voit lukea lisää täältä:

Mäntyjen neulasia ruskettava punavyökariste yleistynyt Suomessa

Kaleva: Sienitauti värjää mäntyjä ruskeiksi Pohjois-Suomessa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.