Euroopan unionissa saatiin viime viikon lopulla aikaan alustava sopu maaperän seurantaa ja resilienssiä koskevasta direktiivistä eli niin sanotusta maaperädirektiivistä. Direktiivin tavoitteena on muun muassa parantaa maaperän tilan seurantaa ja vähentää maaperän pilaantumisen aiheuttamia riskejä.
Metsänomistajille direktiivistä ei näillä näkymin aiheudu uusia velvoitteita, sanoo ympäristöministeriön asiantuntija Anna Havukainen.
”Jossain vaiheessa maaperän terveyden ja resilienssin tukemisen edistämiseksi on tulossa neuvontaa, koulutuksia ja tutkimuksia”, hän kertoo.
Havukaisen mukaan direktiivin keskeisin asia on, että se velvoittaa jäsenmaat seuraamaan maaperiensä tilaa. Suomessa maaperän tilaa on metsämaiden osalta seurattu erilaisten hankkeiden yhteydessä, mutta vakituisempaa kansallista metsämaan seurantajärjestelmää meillä ei ole.
Näillä näkymin maaperää koskevien tietojen kokoamisessa voidaan hyödyntää jäsenmaissa jo olemassa olevia seurantoja ja toteutettuja hankkeita. EU:n omaa maaperäseurantaa voidaan hyödyntää osana seurantaa, mutta tämä on jäsenvaltioille vapaaehtoista.
”Seuranta koskee vain maaperää, esimerkiksi puiden kasvua ei seurata”, Havukainen täsmentää.
Direktiivin tavoitteena on, että EU:n maaperä olisi terve vuoteen 2050 mennessä. EU:n maaperästrategian mukaan 60–70 prosenttia EU:n maaperistä ei ole terveitä. Maaperän tilaa heikentävät esimerkiksi eroosio, tiivistyminen ja haitalliset aineet.
Sopu maaperädirektiivistä on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Jos direktiivi menee läpi, se astuu voimaan kesällä. Sen jälkeen jäsenmailla on kolme vuotta aikaa direktiivin täytäntöönpanolle.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään