”Halusimme saada luotettavan kuvan metsänhoitotöiden onnistumisesta ja löytää mahdolliset kehityskohteet”, taustoittaa Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi Stora Enso ja Tornatorin viime kesänä toteuttaman yksityismetsien metsänhoitokohteiden laaduntarkastuksen lähtökohtia.

Toimihenkilöiden tekemä tarkastus käsitti 1 300 työmaata ja lähes kaikki yhtiöiden metsäpalveluverkoston yrittäjät. Työnjälkeä peilattiin hyvän metsänhoidon suosituksiin ja Stora Enson metsänhoidon laatukriteereihin.

Tornator on maaliskuusta 2021 alkaen vastannut Stora Enson myymien metsänhoitopalveluiden käytännön toteutuksesta.

”Valvonta kohdistui maanmuokkaukseen, viljelyyn sekä taimikonhoitotöihin. Mittaukset tehtiin linjoittaisilta ympyräkoealoilta, joita mitattiin yli 8 000”, Kuusniemi kertoo.

Hänen mukaansa tulokset vahvistivat ennen kaikkea käsitystä maanmuokkaustyön tärkeydestä.

”Kun muokkaus tehdään laadukkaasti, niin myös viljely onnistuu hyvin. Muokkauksen vaikutus puuston laatuun näkyy selvästi myös taimikonhoitovaiheessa.”

Jatkuvatoiminen muokkaus vakuutti

Tarkastetuilla maanmuokkauskohteilla muokkausjälkiä oli riittävästi 85 prosentilla kohteista.

”Keskeisimpinä syinä sille, että kaikissa kohteissa ei oltu päästy tavoitteisiin, oli maaston kivisyys tai hakkuutähteiden runsas määrä”, Kuusniemi toteaa.

Jatkuvatoiminen laikkumätästys on osoittautunut Kuusniemen mukaan toimivaksi ja kustannustehokkaaksi muokkausmenetelmäksi.

”Se soveltuisi käytettäväksi nykyistä laajemmin ja pyrimmekin jatkossa kasvattamaan sen osuutta.”

Huomiota kiinnitettiin myös vesistöjen suojavyöhykkeisiin, joiden osalta asiat olivat hyvällä mallilla. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden maalahopuiden huomioinnissa muokkauksen yhteydessä on sen sijaan vielä ajoittain parannettavaa.

Istutustiheydet vastasivat hyvin metsänhoitosuositusten tavoitetiheyksiä. Kuusikoissa taimia oli keskimäärin 1 733 (tavoite 1 800), männiköissä 1 946 (2 000) ja koivikoissa 1 635 (1 600) kappaletta hehtaarilla.

”Istutuksessa parannettavat asiat liittyivät lähinnä työmaasiisteyteen. Joiltain kohteilta löytyi pahvisia taimilaatikoita, vaikka ohjeistuksemme mukaan ne viedään aina pois metsästä.”

Taimikonhoidossa kehitystarpeita

Merkittävimmät kehityskohteet yhtiöt löysivät taimikonhoitokohteilta.

Raivaussahakohteista 74 prosenttia oli tehty suositusten mukaisesti. Se tarkoittaa, että puuston tiheys työn jälkeen erosi metsänhoitosuositusten tavoitetiheydestä vähemmän kuin 10 prosenttia.

”Kohteissa, joissa puusto ei täyttänyt tavoitetta, syinä tulokseen oli usein lähtöpuuston aukkoisuus ja maapohjan kivisyys tai soistuneisuus. Taimikonhoitotöiden teettämisen oikea-aikaisuus nousi myös esille. Parempi olla liikkeellä hieman aikaisin kuin liian myöhään”, Kuusniemi kertoo.

Tärkeimpiä keinoja laadunvalvonnassa on yrittäjien työn ohessa tekemä omavalvonta, jota tehdään kaikilla työkohteilla. Toimihenkilöiden tarkastustulokset poikkesivat jonkin verran yrittäjien omavalvontatuloksista muun muassa taimikonhoidon poistumien osalta.

”Olemme havainneet kehitystarpeita maastotyöhön liittyvissä rutiineissa, koealojen sijoittelussa ja ohjeistuksessa. Jatkossa haluamme entistä paremmin yhtenäistää toimintatapoja koko toimialueella”, muotoilee Tornatorin metsänhoitopäällikkö Ville Nousiainen.

Stora Enso ja Tornator jatkavat laaduntarkastuksia yksityismailla ensi vuonna. Nousiaisen mukaan painopistealueena ovat etenkin raivaussahatyöt.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.