Suomen luontopaneelin mukaan metsäluonnon tilan elvyttämiseksi tulisi ottaa käyttöön minimiläpimitta uudistushakkuissa ja avohakkuiden kokoa tulisi rajata. Luontopaneeli julkaisi ehdotukset sisältävät raporttinsa tänään.
Luontopaneelin mukaan nykytoimet eivät riitä luontokadon pysäyttämiseksi metsissä. Paneeli esittääkin raportissaan joukon toimia, joilla luonnon tilan heikentyminen voidaan pysäyttää tai jopa kääntää paremmaksi.
Suosituksissa korostuu metsien osalta maakuntataso. Luontopaneelin mukaan jokaisessa maakunnassa tulisi suojella tiukasti metsämaan metsistä vähintään 10 prosenttia.
Suomessa tulisi myös määritellä maakuntakohtaisesti ilmasto- ja luontokestävä vuotuinen hakkuumäärä. Kestävä hakkuutaso ei saa ylittyä, joten Luontopaneeli ehdottaa maakuntiin ratkaisuksi metsänomistajakohtaisia vuosittaisia hakkuukiintiöitä.
Metsänomistaja voisi joko hakata vuodessa oman kiintiönsä verran, säästää kiintiön tuleville vuosille tai myydä sen toisella metsänomistajalle, joka haluaa hakata omaa kiintiötään enemmän vuodessa.
Minimiläpimitta uudistushakkuille ja avohakkuukieltoja
Luontopaneeli ehdottaa lisäksi metsälain päivittämistä. Metsälain uudistus metsäluontoa tukevaan suuntaan rajaisi metsien käyttöä monella tapaa.
Paneeli ehdottaa lakiin minimiläpimittaa avohakattavalle puustolle ja hakkuuaukolle enimmäiskokoa niin, että vierekkäiset aukot eivät saisi tietyn ajan sisällä muodostaa yhdessä määrättyä raja-arvoa suurempaa aukkoa. Suojelualueisiin rajautuvia metsiä ei saisi avohakata, ei myöskään suometsiä.
Metsälain tulisi Luontopaneelin mukaan määritellä vähimmäismäärä hakkuussa säästettäville eläville säästöpuille ja lahopuustolle ja velvoittaa sekapuustoisuuteen. Vesiensuojelutoimet pitäisi määritellä laissa nykyistä tehokkaammiksi ja pienvesien suojavyöhykkeille tulisi olla metsälaissa määritelty minimileveys.
Luontopaneelin huomauttaa myös, että metsäluonnon tila ei käänny elpyväksi pelkästään hyviä toimia lisäämällä, vaan myös haittoja tulee hillitä Aiheuttaja maksaa -periaatteella. Tämä koskee erityisesti rakentamisen ja peltojen raivauksen aiheuttamaa metsäkatoa.
Metsoon osamaksumalli
Luontopaneeli ehdottaa Metso- ja Helmi-suojeluohjelmien tavoitteiden laajentamista. Metsien vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan Metso-ohjelman suojelumäärien kasvattamiseksi paneeli selvittäisi osamaksumallia.
Metsänomistajalle maksettaisiin suojelukorvaus esimerkiksi 20-30 vuoden kuluessa.
”Osamaksumalli mahdollistaisi suojelupinta-alan kasvattamisen nopeammassa aikataulussa, mutta jakaisi kulut pidemmälle aikavälille helpottaen valtion taloutta”, sanoo Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.
Luontopaneelin mukaan luontokadon pysäyttäminen ja luonnon tilan kääntäminen parempaan suuntaan edellyttävät merkittäviä lisätoimia. Paneelin ehdottamien merkittävien lisätoimien hinta olisi vuosittain noin 865 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan käännös parempaan suuntaan maksaisi vuoteen 2035 mennessä noin 9,4 miljardia euroa.
Luonnon paremmalla huomioimisella on siis mittava hinta, mutta niin on Luontopaneelin mukaan myös nykymalliin jatkamisella.
”Tulisi arvioida myös toimimattomuuden kustannuksia ja luontokadon etenemisestä aiheutuvia ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia”, Kotiaho huomauttaa.
Etenkin metsäisten luontotyyppien tila on Luontopaneelin mukaan yhä heikentynyt 2000-luvulla. Syynä ovat metsäisten alueiden laadun heikentäminen ja esimerkiksi rakentamisen ja pellonraivauksen aiheuttama metsäkato.
Metsäisellä maalla on jäljellä 30 prosenttia tärkeistä rakennepiirteistä verrattuna täysin luonnontilaisiin olosuhteisiin.
Luontopaneeli on tutkijoiden muodostama asiantuntijapaneeli, joka tuottaa tietoa päätöksentekijöille ja esittää myös kantojaan julkisessa keskustelussa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Selvyyden vuoksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi en kannata luontopaneelin suunnitelmia ,vaikka työskentelystäni kymmenen vuoden takaa on kuva tämän jutun yhteydessä. Muutoin kuva ilmentää varsin hyvin tilannetta ,johon ajaudutaan ,jos ylenpalttiselle luontovouhotukselle annetaan liikaa siimaa. Heitteille jääneet ja tuottamattomat metsät yleistyvät , jos metsien omistaminen ja hyödyntäminen tehdään liian hankalaksi. Sehän näillä tietyillä piireillä lienee tarkoituskin. Tehdä myyräntyötä kilpailijoiden ja vihamielisten valtioiden eduksi . Niissä ei rajoituksia eikä luontoarvoja kunnioiteta vähääkään.
On tuossa esityksessä paljon hyvääkin. Nuo maakuntakohtaiset hakkuukiintiöt ja niiden kauppa vähän mietityttää kuinka se toimisi. Mistä niitä olisi ostettavissa ja kuinka halukkuus ilmoitetaan. Tuleeko kiintiöistä kauppatavaraa joka estää järkeviäkin metsän kasvua lisääviä hakkuita.
Täysin turhaa metsänomiostajien kyykytysyritystä jälleen mutta nyt vaihteeksi kotimaan kotikutoista ja tutuilta samoilta myyräntyön spesiaaleilta. Jos Eu hetkeksi saatiin hiukan ruotuun alkaa näiden kotikutoinen vaahtoaminen koska täällä helpommin ollaan kyykyssä noiden edessä. Onhan ostajafirmojen toiminnassa selvästi nähtävissä jo ylivarovaisuutta ja suojeluesityksiä tulee. . Sillä vain ei tunnu olevan näiden järjestöjyrien mielipiteissä mitään arvoa. Lisää vaaditaan jatkuvasti. Luonto muuttuu jatkuvasti ja jos jotain aletaan vaatia ennallistettavaksi räjäytetään kaupungit ensin maantasalle ja koppipiiperot maaseudun tyhjiin torppiin selviämään omillaan. Saavat sitten suojella aivan oman maun mukaan sitä pikkutilaansa.
Järjetöntä, jos metsien kasvua lisäävälle eli hiiltä sitovalle metsänhoidolle laitetaan rajotteita.
Rajotteita pitäisi laittaa huonolle metsänhoidolle, joka lisää tuhoja, ryteikköjä ja vajaatuottoisia metsiä.
Miksi kukaan ei puhu metsähävityskohteiden uudeleen metsityksistä. 3000 v sitten maailmassa oli 50 mil. km2 enemmän metsää. Jo 20 miljoonan km2:n uudelleen metsittäminen panisi ilmastonmuutoksen peruuttamaan.
Meidän tilalla on hyvin hoidetut metsät, kasvu on tuplattu 40 vuodessa ja silti hyvin rikas ja hyvinvoiva luonto ympärillä.
Eikö se ole jo panelisteilla sama ilmoittaa, että otamme yksityismetsät haltuumme ja teemme niille mitä huvittaa? Yksityistä omistusoikeutta nämä sosialisoijat eivät kunnioita. Törkeän vastuutonta hommaa määräillä toisten omaisuudesta pyytämättä. Olemme ammattilaisia ja osaamme huolehtia metsistämme itse. Risuparrat voivat keskittyä hämähäkkien lisääntymiseen ja antaa meidän muiden huolehtia kansantaloutemme perustasta. Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman metsätalouden panostusta eikä meillä ole varaa haihatteluun.