Kommentit (1)

1. Veli-Jussi Jalkanen 16.1.2023 9:20

   Harva tietää, tai uskaltaa myöntää ääneen, että samat tekijät, jotka heikentävät ihmisten lisääntymis- ja hormoniterveyttä, harvinaistavat ja jopa hävittävät myös muita lajeja. Tämä on näkynyt selvästi mm. vesien äärellä olevissa eläimissä, niiden joutuessa kemikaalien vaikutukselle alttiiksi. Tietoisuus yleensä hormonihäirinnästä on yleensä hyvin heikkoa ja asennoituminen pelonsekaista ja torjuvaa.
   Hormonihäirinnän veteraanitutkija prof. Shanna Sawn julkaisi asiasta hiuksia nostattavan ja perinpohjaisen kirjan (”Count Down”) keväällä 2022, jonka jokaisen asiasta kiinnostuneen pitäisi lukea. Alan tutkijat ovat todenneet, että media on haluton ottamaan näitä asioita esille ja poliitikot vaikenevat hankalista keskustelun aiheista.
   Kaikki kuluttajat ja tuottajat sekä poliittiset ja hallinnolliset päättäjät voivat tehdä ratkaisuja lajikirjon hyväksi.
   Metsätalouden keinoja:
   1. Jätä yksityismaalla yksittäinen rikaslajistoinen pienialainen suo tai sen osa luonnontilaan suojapaikaksi kosteikkolajeille, vaikka ihan omalla päätöksellä.
   2. Perusta erityiskohteen (muutamasta aarista alkaen) suojelualue, joilla lopetetaan luonnon tilaan puuttuminen.
   3. Istuta, viljele tai jtä jäljelle raivauksissa ja harvennuksissa useita puulajeja ja ylläpidä metsissäsi eri kehitysvaiheen ja puulajeja kasvavia kuvioita aukoista alkaen.
   4. Pidä yllä laajaa lintujen pönttökantaa.
   5. Koeta toimillasi pitää luontoa helposti vääristävä hirvieläinkanta harvana. Älä vaan missään tapauksessa syötä hirvieläimiä tai villisikoja.
   6. Koeta hävittää kaikki villisiat alueeltasi ja toimi yhteisössä niiden kannan kasvua vastaan.
   7. Älä anna metsästää alueellasi suurpetoja (paitsi häirikköpeto) ja toimi alueellasi suurpetojen suojelun puolesta.
   8. Älä anna metsästää alueellasi vesilintuja.
   9. Jätä metsään lahopuuta eli harvennuksessa tulevien kantojen lisäksi tee (teetä) kuolleista tai vähäarvoisista järeistä puista tekopökkelöitä motolla 5 m korkeudelta poikki sahaten.
   10. Älä korjaa pois yksittäisiä tuulenkaatoja, mutta näin vain, jos ne eivät muodosta hyönteisvaaraa kuten kuusi yleensä tekee. Kysy asiantuntijalta.
   11. Kulota päätehakkuun jälkeen ja ennen muokkausta jokin alue, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Muista että suurin osa lajeista ja 70 % metsän kasvusta on maan alla.
   12. Kasvata puukiertoa harvassa (600 r/ha EH – 400 r/ha varttunut metsä – 200 r/ha loppukasvatus), jotta lajeille tärkeä kenttäkerros voi myös hyvin ja saa valoa. Poista valtapuiden alta- alus ja välipuut auringon valon ja lämmön lisäämiseksi maahaan. Kun normaali tukinkasvatustiheys 400 r /ha alkaa stressata valtapuita, harvenna vielä toinen puoli pois ja jätä terveimmät, tuuhealatvuksisimmat ja voimakkaimmat kasvamaan lisää. Näin metsän väljyys lisää lajikirjoa.
   13. Lisää soittesi rehevyyttä ojituksilla ja tuhkalannoituksilla ja metsiesi elinvoimaa boorilannoituksilla missä siitä on analyysien mukaan yhtään pulaa. Hyvin toimivien ojien penkoilla on soilla runsain lajikirjo ja rehevin eliöyhteisö.
   14. Huolehdi, että lähes kaikilla kasvupaikoilla ojituksella pohjaveden pinta on saatu toimivalla ojituksella alas, jotta suuri maanalainen rikas biologinen elämä voi hyvin, mikä on elinehto maanpäälliselle rehevälle kasvulle.
   15. Tuota alueellasi valo- ja äänisaastetta vain juuri niin vähän kuin on aivan pakko.
   16. Tee rohkeasti päätehakkuita niin, että ne ennakkoperkaus tehdään ennen hakkuuta. Uudistusalat ovat monien lajien suosiossa, ja maanalainen elämäkin niissä voi valon ja lämmön takia hyvin, jos ojitus vain pitää pohjaveden alhaalla.
   17. Tee metsiisi päätehakkuun jälkeen ns. ”ajouramuokkaus”, jonka 3 m ojat/ajourat tarjoavat vettä, kivennäismaata, kosteikon omaisen juotin ja valoisan paikan monille lajeille. Jotkut lajit suosivat myös suuria, erilaisia olosuhteita tarjoavia suuria maamättäitä, jotka suojaavat myös kasvaa pientä tainta.
   18. Tee metsistäsi mahdollisimman tehokas hiilen sitoja mahdollisimman hyvällä ja tehokkaalla metsänhoidolla, joka torjuu lajikirjolle haitallisinta asiaa, eli yleistä lämpötilan nousua ja vuodenaikojen katoamista.