Metsänhoitotöihin maksettavat valtion kemeratuet sisältävät ison porkkanan niille metsänomistajille, jotka osaavat jättää osan taimikosta raivaamatta. Raivaamatta jätetyt suoja- eli riistatiheiköt eivät pienennä taimikonhoitotyöhön maksettavaa kemeratukea, kunhan niiden yhteenlaskettu pinta-ala on alle 10 prosenttia taimikon koko alasta.

Suojatiheikköjä jättämällä raivaaja säästää luontoa, omaa työtään ja raivauskustannuksia, mutta saa yhä valtion tukirahaa koko taimikkoalan hoitoon.

”Tuen saa täydelle pinta-alalle, mutta silti osan voi jättää raivaamatta. Raivaaja palkitaan siitä, että hän on hyvä luonnonhoitaja”, Metsäkeskuksen Riitta Raatikainen sanoo.

Hehtaarin suuruiselle taimikkoalalle raivaamattomia kohtia voi siis jättää useita, yhteensä vajaan 0,1 hehtaarin eli 10 aarin verran. Neliön muotoisena yksi aari on sivuiltaan 10 kertaa 10 metriä.

Taimikonhoidossa jätettyjen raivaamattomien tiheiköiden tulee toki säästyä käsittelyltä myös tulevissa harvennushakkuissa. Alusta asti luonnon haltuun jätetty suojatiheikkö turvaa osaltaan sitä, että metsään muodostuu jatkossa eliöstön kovasti kaipaamaa lahopuuta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.