Kuusten latvuksiin ilmaantui tänä keväänä paikoin runsaasti hede- ja emikukintoja. Kyseessä on viides peräkkäinen vuosi, kun kuusi kukkii jossain päin Suomea hyvin.
Näin monta vuotta putkeen jatkunut hyvä kukinta hämmästyttää. Tavallisesti kuusi kukkii etelässä pari kertaa ja pohjoisessa kerran kymmeneen vuoteen.
”On tämä lähimuistiin nähden poikkeuksellinen jakso”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen.
Tälle vuodelle Luonnonvarakeskus ennusti hyvin vaihtelevaa kukintaa eri puolille maata. Paikallisesti hyvää kukintaa odotettiin länsirannikolle sekä eri puolille Kaakkois- ja Etelä-Suomea.
Lämpimät ja kuivat alku- ja keskikesät innostavat kuusia kukkimaan. Sitä, onko runsastuneen kukinnan syynä ilmastonmuutos, on liian aikaista sanoa.
”Mikä menee normaaliin säätilan vaihteluun ja mikä on ilmastonmuutosta, sitä ei kukaan tiedä. Se tiedetään, että on lämmennyt ja lämpenee ja kuivuusjaksot pitenevät”, Himanen summaa.
Kasvusta pois
Peräkkäisinä vuosina toistuva kukinta ei ole ongelmatonta. Kuusi käyttää merkittävän osan, jopa kolmanneksen, yhteyttämistuotteistaan lisääntymiseen. Tällöin kasvu on kukintavuonna väistämättä hitaampaa.
Suomessa on puhuttu puuston kasvun taittumisesta, mutta se liittyy männyn kasvun heikkenemiseen Pohjois-Suomessa. Himasen mukaan kiinnostavaa on, että kuusikoiden kasvussa ei ole havaittu heikkenemistä, vaikka runsaita kukintavuosia on ollut.
”Lisääntyminen on kuitenkin rikkana rokassa silloin, kun puhutaan puuston kasvusta, vaikka puuston ikä lienee keskeisin muuttuja.”
Tuholaiset vievät sadon
Kuusen kukinnan lisääntyminen näkyy myös tuholaisten runsastumisena. Ja niitä kuusella on paljon.
Kuusen luontainen tapa torjua tuholaisia on pitää kukinnasta välivuosia, jolloin tuholaiskannat laskevat. Nyt sieni- ja hyönteistuholaiskannat ovat jääneet korkealle tasolle.
Erityisen ongelmallinen on kuusentuomiruoste. Se leviää itiöinä tuomesta käpyihin, kävyistä edelleen takaisin tuomeen ja sieltä uudelleen käpyihin. Kuusentuomiruosteen tekemä tuho voi olla totaalista, eikä torjuntakeinoa ole.
Kuusentuomiruoste runsastui vuonna 2021 ja on siitä lähtien pilannut siemensatoja.
Myös kuusenkäpykoisa ja käpykääriäinen ovat runsastuneet. Näitä hyönteistuholaisia vastaan on torjunta-aineita, mutta niiden levitys on ajallisesti tarkkaa ja hankalaa eikä aina tuota toivottua lopputulosta.
”Kuusentuomiruoste on levittäytynyt laaja-alaisesti koko Etelä- ja Keski-Suomeen. Puhdasta aluetta ei tahdo löytyä mistään. Jos jossain on tuomiruosteelta säästyneitä käpyjä, hyönteiset pitävät huolen lopuista”, Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo.
Loppuuko siemen?
Vaikka kukintaa ja käpytuotantoa on runsaasti, siemensadon määrä ja siementen laatu kärsivät.
Erityisesti kuusensiemenviljelmillä on toivottu välivuotta kukintaan, mutta sellaista ei tänäkään vuonna ole luvassa. Siemen ForelianPulkkinen kertoo, että Keski-Suomen viljelmien kukinta on kohtalaista, mutta etelän viljelmillä heikompaa. Siemenkeskus Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä kertoo, että heidän siemenviljelmillään on vähäistä kukintaa.
Edellinen huippusiemensato kuusella kerättiin vuonna 2019. Tämän jälkeen siementä on saatu kerättyä vaihtelevasti.
Hyvälle kuusensiemensadolle olisi tarvetta, sillä hakkuut ja uudistamismäärät ovat sillä tasolla, että siementä kuluu. Joko siemenlaarin pohja häämöttää?
”Tämä ja ensi vuosi pärjätään. Ja metsikkösiementä on varalla. Mutta jos ensi vuonna tulisi siemenviljelmille satoa, se olisi täydellinen ajoitus”, Niemelä arvioi.
”Vuoden 2019 sato ehtyy aikanaan ja nyt alkaa olla niitä aikoja. Tietyltä alueelta Suomesta se ehtyy. Ensi vuosi tulee olemaan ongelma”, Pulkkinen sanoo.
Metsikkösiementä on kuitenkin jonkin verran. Tämän vuoden kaikki mahdollinen siemen tullaan keräämään tarkkaan, Pulkkinen jatkaa.
Touko-kesäkuun vaihteen hellejakso lupaa hyvää ensi vuoden kukinnalle, sillä silmut erikoistuvat kesäkuun lopulla kasvu- ja kukkasilmuiksi. Kukkasilmut tarvitsevat hellepäiviä kehittyäkseen. Onnistunut kukinta ei kuitenkaan vielä takaa hyvää siemensatoa.
”Kuusen ongelma on se, että kävyt näyttävät kukinnan jälkeen terveiltä. Tuho paljastuu vasta elokuussa. Tässä on oppinut pettymään muutamaankin kertaan”, Pulkkinen toteaa.
MUUTAMASSA KUUKAUDESSA KÄVYKSI
- Kuusi kukkii touko-kesäkuussa
- Juhannukseen mennessä emikukinnot ovat kääntyneet alaspäin ja näyttävät kävyiltä
- Heinä-elokuussa käpy on täysikokoinen, mutta siementen kehitys jatkuu
- Kävyt kerätään siemenviljelmillä kukintavuoden loka-marraskuussa.
- Luonnossa siemenet vapautuvat kävyistä kevättalvella.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
