Kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustosen kädet piirtävät laajoja kaaria, kun hän visioi Keski-Suomen uuden keskussairaalan esittelytiloissa mahdollisuuksia, joita luonto tarjoaa ihmisten hyvinvoinnille ja sairaanhoidolle. Innokkaana luonnossa liikkujana Mustonen tietää, mistä puhuu, kun hän kuvaa luonnon rauhoittavaa vaikutusta ihmiskehoon.

”Siksi haluamme tuoda luonnon tervehdyttävän vaikutuksen uudessa sairaalassa paitsi sisustukseen myös materiaaleihin ja jokapäiväiseen työhön. Tavoitteenamme on toimia kestävän kehityksen ja puupohjaisten materiaalien mahdollisuuksien suunnannäyttäjänä sairaalaympäristössä”, Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä työskentelevä Mustonen kuvailee.

Luonto ja metsät ovat läsnä ensi vuonna valmistuvassa Keski-Suomen Sairaala Novassa todennäköisesti vahvemmin kuin missään muussa sairaalassa. Se on pitkälti Mustosen ideoiden ansiota.

”Teimme Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sovimme Keski-Suomen viiden kansallispuiston hyödyntämisestä sairaalan sisustuksessa. Kansallispuistojen lisäksi yhtenä teemana on Jyväskylän kaupungissa sijaitseva Tourujoen lehto.”

Puuta muovin tilalle

Uusien materiaalien ja menetelmien tuominen sairaalaympäristöön vaatii monialaista osaamista. Siksi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat polkaisseet käyntiin yhteisen Sami & Samu -hankkeen. Nimi tulee sanoista sairaalamikrobit ja sairaalamuovit.

Hankkeen keskeinen tavoite on löytää puupohjaisia materiaaleja, joilla voidaan korvata sairaalassa käytettäviä muoveja, vähentää jätteen määrää sekä lisätä materiaalien kierrätettävyyttä.

”Mukaan on lähtenyt poikkeuksellisen iso joukko yrityksiä suurista metsäteollisuusyrityksistä uusiin startup-yrityksiin. Edustettuna on koko arvoketju tuotteiden käyttäjien ja valmistajien välillä. Se kertoo, että ala näkee sairaalaympäristössä paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”

Mikrobeja vastaan

Yhtenä osana Sami & Samu -hanketta testataan biopohjaisten tehoaineiden lisäämistä sairaalassa käytettäviin materiaaleihin, kuten kankaisiin. Tavoitteena on ehkäistä mikrobien leviämistä entistä tehokkaammin.

Idea on periaatteessa tuttu metsästä. Kun männyn runkoon tulee vaurio, puu erittää pihkaa parantaakseen haavan ja torjuakseen taudinaiheuttajia. Pihkaa ja tervaa on käytetty myös ihmisten sairauksien hoidossa.

”Etsimme puukomponenteista antibakteerisia ainesosia, joita voitaisiin kenties hyödyntää modernissa sairaanhoidossa”, Mustonen sanoo.

Asia on merkittävä, sillä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistyminen on Maailman terveysjärjestön WHO:n esille nostama globaali terveysuhka.

”Jos antibiootit eivät pure, esimerkiksi moni aivan tavallinen leikkaus joudutaan jättämään tekemättä”, Mustonen muistuttaa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 19/2019

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.