Valkohäntäpeuroja 120 000, metsäkauriita 100 000 ja hirviä 80 000. Siinä Suomen metsien kolme yleisintä villiä hirvieläintä.
Valkohäntäpeura – Pohjois-Amerikasta tuotu vieraslaji – ohitti hirven Suomen runsaslukuisimpana villinä hirvieläimenä viime vuosikymmenellä. Nyt näyttää siltä, että myös metsäkauriita on hirviä enemmän.
Luonnonvarakeskus (Luke) ei tee metsäkauriiden määrästä virallista arviota. Muun muassa kolarimäärien nousu on kuitenkin antanut viitettä siitä, että metsäkauriskanta on samansuuntaisessa kasvussa kuin jyrkästi lisääntynyt valkohäntäpeurojen määrä.
Luonnonvarakeskuksen tutkijat esittivät jo vuonna 2021, että kolmen yleisimmin hirvieläimen yhteisvaikutuksista metsäluontoon tarvittaisiin kipeästi lisää tutkimustietoa. Havaintojen perusteella metsätuhoja on paljon jo pienissä männyntaimikoissa alueilla, joilla elää hirvien lisäksi runsaasti valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita.
Suomen luonnon suurinta eläintä eli hirveä esiintyy ympäri maan, mutta metsäkauriiden ja etenkin valkohäntäpeurojen kanta keskittyy Etelä- ja Lounais-Suomeen. Vuoden 2021 arvion mukaan metsäkauriiden talvikanta oli vähintään 80 000 yksilöä.
Metsälehti kysyi Luonnonvarakeskuksen tutkijoilta arviota metsäkauriiden tämän hetken määrästä. Lue tutkijoiden Sami Aikio ja Jyrki Pusenius arvio metsäkauriskannan koosta kokonaisuudessaan alta.
Paljonko Suomessa on metsäkauriita?
Luonnonvarakeskus ei tee metsäkauriille virallista kannanarviota. Kannan koolle ei ole asetettu tavoitetta eikä metsäkauriille vaadita pyyntilupaa, joten riistahallinnossa ei toistaiseksi ole nähty kannanarvioinnille samanlaista tarvetta kuin hirven ja valkohäntäpeuran kohdalla.
Metsäkauriskannan kehitystä voi arvioida hirvenmetsästäjien jahtikauden päätteeksi ilmoittamista jäävän kannan arvioista ja kolaritilastoista. Näiden lukujen valossa ainakin monivuotisten kehitystrendien pitäisi olla pääteltävissä. Kunkin vuoden yksilömääräiseen arviointiin jää merkittävää epävarmuutta.
Eri tilastot voivat myös toisinaan antaa keskenään ristiriitaista viestiä kannan kehityksen suunnasta. Metsäkauriskolareiden määrä on hienokseltaan kasvanut vuodesta 2021 (5 619 tapausta) vuoteen 2022 (5 672 tapausta). Samaan aikaan metsästäjien arvio kannan koosta on pienentynyt noin 76 800 yksilöstä noin 68 400 yksilöön. Hirvenmetsästäjien arviota voi pitää alarajana kannan koolle.
Jos oletamme, että metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannoista samansuuruinen osuus joutuu liikenneonnettomuuksiin ja metsästäjät arvioivat kummankin lajin kannan yhtä tarkasti, voi valkohäntäpeuran kanta-arviota hyödyntää metsäkauriskannan suuruusluokan arvioimiseksi.
Valkohäntäpeuralla vuotuinen kolarimäärä on ollut noin kuusi prosenttia kannan koosta, ja metsästäjien arvioima jäävä valkohäntäpeurakanta vaihtelevasti noin 60–70 prosenttia Luken virallisesta kanta-arviosta. Jos käytämme näitä lukuja metsäkauriskolareiden ja jäävän kannan arvioiden painokertoimina, saadaan metsäkauriskannan kooksi noin 95 000–100 000 yksilöä.
Korostamme, että arvio on epävirallinen ja valkohäntäpeuran lukujen hyödyntäminen metsäkauriskannan arvioinnissa vain suuntaa antavaa. Arvion todellinen epävarmuus on esitettyä vaihteluväliä suurempi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsäkauriiseen ei vaadita kaatolupia 100k valkohäntäkautiiseen 120k ja ymmärrettävästi hirveeseen 80k vaaditaan kaatolupia. Valkkari on vieraslaji ja paikoitellen erittäin haitallinen, nii metsälle kuin ihmisten terveydelle jne.. Mutta silti metsästysseuran tahkoaa isoja rahoja että on luvanvarainen, kun samaan aikaan parkuvat että ovat riistanhoitajia ja tekee riistanhoitotyötä. EDIT Jos tekisivät oikeasti riistanhoito työtä nii valkohäntäkairiin määrä olisi reilusti alle 100k ja vahingot pienempiä. Hoito ei ole sitä että niitä kohotetaan ja petoja poistamalla saadaan isompia kantoja keinotekoisesti. Tämä touhu on samallaista kuin poron kohdalla, joka jostain syystä jäi listalta pois koska niitä on enemmän ja aiheuttavat nii merkittäviä ympäristö tuhoja ettei kukaan uskalla asiasta puhua