Vein kaadetusta kuusesta joulukoristeeksi katkomiani havuja pois ja huomasin, että yhdessä oli käpymäinen äkämä. Mikä sen on aiheuttanut?

Utelias

Kuvan ananasta muistuttavan äkämän on aiheuttanut isohavukirva, tieteelliseltä nimeltään Adelges abietis. Isohavukirvat ovat todella pieniä, vain millin parin pituisia ruumiiltaan, kellertävän vihreitä tai ruskeita siivellisiä kirvoja..

Kuvan äkämä on jo kuivunut ja siellä kehittynyt kirvasukupolvi aikuistunut. Samankaltaisia äkämiä tekee myös pikkuhavukirva, Adelges laricis. Sen äkämät ovat useammin varttuneiden puiden alaoksilla ja pienempiä ja pyöreämpiä kuin isohavukirvan.

Äkämistä on harvoin haittaa kuuselle. Joulukuusien viljelijöille äkämät voivat aiheuttaa taloudellista vahinkoa, etenkin jos ne esiintyvät runsaina. Usein äkämä on vain verson toisella puolella, mutta jos se ympäröi koko verson tyven, koko verso voi kuivua. Äkämän kohdalta versot usein myös taipuvat kasvamaan ”väärään suuntaan”.

Havukirvojen elinkierrot ovat monimutkaisia. Osa vaiheista elää myös lehtikuusella, mutta ei muodosta siihen äkämiä. Kuvan äkämän tehneellä isohavukirvalla on kuusessa kaksi suvutonta, pelkkiä naaraita sisältää sukupolvea. Kantaemo, joka imee nesteitä keväällä kasvuun puhkeavan verson tyvellä, synnyttää äkämän.

Äkämän tarkoituksena on suojata ja tarjota ravintoa kantaemon munimille kehittyville nuorille kirvoja. Äkämä pullistuttaa versoa ja sen kasvu hidastuu. Kun kirvat ovat valmiita aikuistumaan, äkämä aukeaa ja siivekkäät kirvanaaraat vapautuvat ympäristöön.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.