Kävin meidän metsässä viikonloppuna ja yllätys oli suuri, kun puissa oli niin paljon keltaisia neulasia. Mikä mahtaa olla syy?

Männyllä neulasten ikä vaihtelee merkittävästi niin alueellisesti kuin kasvupaikan ravinteisuuden mukaan. Hitaamman kasvun alueella neulaset elävät pidempään. Lisäksi neulasen ikä riippuu oleellisesti kasvukauden sääoloista.

Tänä syksynä neulasia on kellastunut ja ruskettunut tavanomaista enemmän, koska kasvukausi on ollut männyn yhteyttämisen kannalta kehno koko maassa.

Etenkin kesän viivästyminen, pilvisyys ja alhaiset lämpötilat touko-kesäkuussa viestittävät puulle, että sen ei kannata viedä talveen suuria neulasmääriä.

Vanhat neulaset kuluttavat energiaa enemmän kuin tuottavat sitä, siksi ne joutavat pois.

Latvuksen sisäosiin sijoittuva poistuma on sinänsä luonnollinen ilmiö, osa männyn ruskaa. Normaali vuosivaihtelu voi olla nollan ja 2,5 vuosikerran välillä. Suurempi poistuma kielii jo poikkeuksellisesta häiriöstä.

Yksittäisissä puissa neulasia on nyt poistumassa jopa 2−3 vuosikerran verran. Tämä näkyy selvästi harsuina mäntyinä talvella. Oheisen kuvan männyssä näyttäisi olevan voimakas, mutta luonnollinen poistuma ilman punavyökaristetta tai muita sienitauteja.

Luonnollisessa tilanteessa neulasmenetykset korvautuvat, kun oksien kärkiin tulee joka vuosi yksi uusi neulasvuosikerta. Tämän seurauksena latvus tuuheutuu, jos ensi kesän olosuhteet ovat paremmat ja siten neulasia poistuisi keskimääräistä vähemmän. Pitkällä aikavälillähän puun neulasvuosikertojen määrä on vakio.

Risto Jalkanen on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.