Komea tupsu lienee tummaluppo, joka muodostaa suuren osan Etelä-Suomen kuusten parroista. Koivun rungolla se näyttää usein tummemmalta kuin kuusen oksalla. Ero johtunee kasvupaikasta, kun jäkälä suojaa yhteyttäviä leväsoluja liian voimakkaalta valolta. Aurinkosuoja voi olla tarpeen koivulla muttei kuusikon hämärässä.

Suuri osa kuusen ja männyn jäkälälajeista menestyy koivulla, sillä kuorten kemia on samantapainen ja hapan. Koivun runko on kuitenkin paljon hankalampi asutettavaksi kuin havupuun rosoinen kaarna.

Jäkälät leviävät sekovarresta irronneina murusina, joissa ovat mukana sekä sieni- että leväosakas. Sileälle koivun tuohelle tuulen tuomana päätynyt jäkälämurunen huuhtoutuu helposti sadeveden mukana pois. Vaikka kiinnittyminen onnistuisikin, jäkälä voi irrota myöhemmin, kun koivun tuohi kesii ohuina liuskoina. Erityisen helposti tuuli repii irti suuret, vain yhdestä kohtaa alustaansa kiinnittyneet lajit kuten naavat ja lupot!

Parhaiten koivun tuohella tuntuu menestyvän metsiemme yleisin päällysvieras, sormipaisukarve, jota tässäkin kuvassa näkyy lupon seurana. Senkin kiinnittymiskohtina ovat muuta pintaa karheammat korkkihuokoset tai vanhojen oksien arvet.

Koivun rungon valkeus johtuu siis tuohen erikoisesta karisemistavasta, joka estää jäkäliä asettumasta rungolle. Kun kuori kaarnottuu puun vanhetessa, paranevat jäkälien elinmahdollisuudet.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 6/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.