Kaupan kohteena hakkuuoikeus

Kun puuta myydään pystykaupalla, kaupan kohteena on hakkuuoikeus rajattuun metsäalueeseen eli leimikkoon, joka on merkitty maastoon tai kartalle.

Tästä syystä puukauppa-asiakirja on nimeltään metsänhakkuusopimus. Sopimuksessa määritellään hakkuutapa.

Metsäyhtiöistä Stora Enson ehdot ovat tältä osin ymmärrettävimmät. Niissä todetaan, että ”kaupan kohteena on sovituilta hakkuualueilta kertyvät puut”.

Sopimus on määräaikainen. Perinteisesti korjuuaika on ollut kaksi vuotta. Nykyisin talvileimikoille sovitaan yleensä kolmen vuoden korjuuaika.

Korjuuaikaa voidaan ylivoimaisen esteen – tarkoittaa huonoja talvikelejä – vuoksi jatkaa puukaupan yleisten ehtojen mukaan seuraavan vuoden loppuun tai seuraavan kalenterivuoden keväälle.

Esimerkiksi Metsä Group sopii korjuuajan jatkamisesta vielä myyjän kanssa erikseen.

Kuutiot viitteellisiä

Hakkuusopimukseen merkittävä kuutiomäärä on suuntaa antava: siihen ei voi vedota, jos hakkuussa kertyykin tätä vähemmän puuta. Yleensä hakkuukertymä kasvaa sopimukseen kirjatusta. Puukauppamaksut perustuvat mittaukseen, joka tehdään hakkuussa tai sen jälkeen.

Hakkuussa noudatetaan kauppakirjan liitteenä olevia ostajan mitta- ja laatuvaatimuksia. Yhtiöistä esimerkiksi UPM voi muuttaa mitta- ja laatuvaatimuksia, ”jos siitä ei aiheudu myyjälle taloudellista haittaa”. Metsä Group voi puolestaan muuttaa laatuja ja mittoja, jos siitä ei aiheudu ”merkittävää taloudellista haittaa”.

Vähämerkityksellinen haitta olisi kuiturunkojen katkominen kolmimetriseksi sovitun 3–5 metrin sijaan. Merkittävää olisi tukin minimiläpimitan nosto 15 sentistä 18 senttiin tai pikkutukkien pätkiminen kuitupuuksi.

Sovi harvennustapa

Metsä Groupin kauppaehdoissa todetaan, että harvennuksissa noudatetaan Tapion metsänhoitosuosituksissa kuvattuja harvennusmalleja. Jos myyjä haluaa poiketa tästä, harvennusperiaatteista sovitaan hakkuusopimuksessa.

Muiden yhtiöiden kaupoissa hakkuutavasta on sovittava puukauppalomakkeella.

Merkitse rajat

Myyjän on avattava ja merkittävä tilan rajat, jotka reunustavat hakkuualuetta.

Lisäksi myyjä vastaa yleensä metsänkäyttöilmoituksen tekemisestä. Kun yhdistys leimaa metsän, se laatii myös ilmoituksen. Jos ostajayhtiön metsäasiantuntija tekee leimikon, häntä voi pyytää tekemään metsänkäyttöilmoituksen.

Vaikeat puut saa jättää

Ostaja maksaa mitta- ja laatuvaatimukset täyttävistä puista, myös niistä, jotka unohtuvat metsään. Hakkuukonemittauksessa unohtunut puutavara on aina mukana mitassa. Tehdasmittaukseen menevillä puuerillä unohtuneiden puiden määrä joudutaan setvimään jälkikäteen.

Vaikeassa maastossa tai hyvin harvassa kasvavat puut voidaan jättää metsään, jos niiden korjuu olisi kohtuuttoman kallista. Viranomaismääräyksin rauhoitettuja puita ei saa hakata.

Muuten metsänhakkuusopimus on sitova. Ostaja ei esimerkiksi voi jättää korjaamatta ison aukkoleimikon kylkiäiseksi liitettyä harvennusmetsikköä. Toisaalta myyjäkään ei kaupan sopimisen jälkeen voi hakata tai hakkauttaa puuta hakkuusopimukseen kuuluvalta alueelta. Sopimuksen vastaisesti hakatun puun arvon myyjä joutuu korvaamaan kaksinkertaisena ostajalle

Rajan takaa tuplahinta

Kaupassa määritellyn leimikon lisäksi ostaja saa kaataa puita ajourilta ja varastopaikoilta. Muutoin leimikon rajauksen ylittävät hakkuut ovat sopimusrikkomuksia. Sopimussakkona ostaja maksaa kaksinkertaisen hinnan leimikon ulkopuolelta kaadetuista puista.

Naapurin puolelta hakkaaminen tulee halvemmaksi. Tällöin sovelletaan vahingonkorvauslakia, jolloin vain todellinen vahinko korvataan. Hakkuukypsässä metsässä se tarkoittaa yksinkertaista kantohintaa.

Ostaja korvaa huolimattomuudesta johtuvat korjuu- ja maastovauriot.

Omistusoikeus siirtyy kaadettaessa

Isojen yhtiöiden ja sahojen hakkuusopimuksissa todetaan, että puiden omistusoikeus siirtyy ostajalle ”kaadettaessa” tai kuten UPM:n kauppakirjassa havainnollisesti todetaan, ”kun puut on irrotettu kannosta”.

Tästä syystä ostajalla on oikeus kuljettaa puut jalostukseen ennen, kun kauppahinta on maksettu. Tehdasmittausta käytettäessä puumäärää ei edes tiedetä ennen kaukokuljetusta.Tiet ostajan käytössä

Puukauppa tuo ostajalle oikeuden kuljettaa puuta teillä, joita myyjäkin saa käyttää. Jos myyjällä ei ole oikeutta tiehen, hän maksaa puun kuljetuksesta aiheutuvat käyttömaksut – tästä voi olla puukauppatilanteesta riippuen tinkimisen varaa.

Metsäyhtiön on noudatettava kelirikon aikaisia tienkäyttörajoituksia. Särkemänsä tiet ostajan pitää korjata. Kiistaa tulee usein siitä, milloin tie on korjauksen tarpeessa.

Ostaja saa lisäksi varastoida ja käsitellä puuta myyjän mailla kolmen vuoden ajan.

Mittaustulosta ei tarvitse allekirjoittaa

Kauppahinnan perusteena oleva puumäärä puutavaralajeittain todetaan loppumittauksessa, joka tehdään hakkuun päätyttyä.

Mittaustodistus lähetetään myyjälle. Mittaustulos todetaan hyväksytyksi, jos myyjä ei 21 päivän kuluessa mittaustodistuksen päiväyksestä valita ja vaadi virallista mittausta. Mittauslain mukaan valitusaika on 14 vuorokautta, lisäksi mittaustodistuksen päiväyksestä lasketaan seitsemän vuorokautta tiedoksisaantiaikaa.

Eri yhtiöiden kauppaehdoissa määräaika kuvataan vaihtelevasti. Koska perustana on laki puutavaran mittauksesta, määräaika on sama ehdoista riippumatta.

Mittaustulos tulee voimaan, ellei myyjä määräajassa valita siitä. Allekirjoituksia mittaustodistuksiin ei ole tarvittu enää aikoihin.

Korjuuvaurioiden ilmoittaminen rinnastetaan useimpien yhtiöiden sopimusehdoissa mittaukseen ja vaurioista onkin paras ilmoittaa viipymättä. 21 vuorokauden valitusaika ei korjuuvaurioilla ole yksiselitteinen. Talvella hakatun leimikon tilanne voi olla todettavissa vasta keväällä.

Loppumaksu mittauksen jälkeen

Puukauppamaksuista ehdoissa todetaan, että ostaja maksaa kauppasumman myyjän tilille. Metsä Groupin ehdoissa täsmennetään, että loppumaksu maksetaan 30 päivän kuluttua mittaustodistuksen päiväyksestä. Muiden yhtiöiden kaupoissa maksuaikataulu sovitaan kauppakirjassa.

Ennakkoja puukaupoista ei pääsääntöisesti makseta. Ostaja voi tarjota niitä talvileimikoilla, joiden korjuuaika venyy usein pitkäksi.

Muuten niiden saaminen on myyjän neuvottelutaitojen varassa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.