Uutta Lounaismaan kansallispuistoa puuhataan Säkylän Pyhäjärven ja Laitilan väliselle alueelle molemmin puolin Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaa.
Tarkoituksena on luoda pääosin jo suojelluista ja muista valtion omistamista maista eteläisen Manner-Suomen laajin kansallispuisto, jonka pinta-ala kohoaisi yli 11 000 hehtaarin.
Uuteen kansallispuistoon yhdistettäisiin muun muassa lounaissuomalaista suoluontoa suojelevat Kurjenrahkan kansallispuisto ja Vaskijärven luonnonpuisto. Niiden lisäksi puuhattuun kansallispuistoon on tarkoitus liittää valtion jo hankkimia suojelualueita ja Metsähallituksen metsiä, muun muassa valtion lunastaman Koskeljärven ranta-alueet.
Hankkeen valmistelu henkilöityy Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin aktiiviin, eläkkeellä olevaan ympäristökeskuksen ylitarkastajaan Osmo Kivivuoreen. Hän huomauttaa, että valmisteluun on osallistunut kymmeniä paikallisia ja valtakunnallisia asiantuntijoita.
Luonnonsuojelua paikalliset maanomistajat eivät vastusta, mutta siihen vedoten on heidän mielestään huono luonnostella uutta kansallispuistoa.
”Todellisuudessa valtaosa alueen alkuperäisluonnosta on suojeltu alueelle jo aiemmin perustetuilla suojelualueilla”, sanoo MTK Satakunnan asiantuntija Virve Hindström.
Kivivuoren mukaan kansallispuistoon liitettäisiin noin 1 400 hehtaaria valtion jo suojelua varten ostamia maita, joilla ei vielä ole virallista suojelualueen asemaa, kuten Koskeljärven rantamaat, sekä saman verran Metsähallituksen talousmetsiä.
Pelkona harmaa suojelu
Aiottu kansallispuisto muodostuisi erillisistä osista, joiden väliin ja ympärille jäisi runsaasti talouskäytössä olevia yksityismetsiä. Niille pelätään lankeavan erilaisia suosituspohjaisia käytön rajoituksia – niin sanottua harmaata suojelua, joka karkottaisi puunostajat alueelta.
Varsinkin etäälle kansallispuiston osien ympärille piirretty kansallispuiston ”muodostusmisalueen” rajaus on herättänyt epäluuloja.
Kivivuoren mukaan kansallispuiston muodostumisalue määrittää alueen, jolta valtion jatkossa vapaaehtoisin kaupoin ostamat maat liitettäisiin kansallispuistoon.
Hän vakuuttaa, että kaavaillun kansallispuiston muodostumisalueen yksityismetsät ovat samassa asemassa kuin muutkin yksityismetsät, niille ei hänen mukaansa kaavailla käytön rajoituksia.
”Puistoalueeseen rajautuvat metsät ovat paremmassa asemassa kuin muut yksityismetsät, koska naapurin metsää ei avohakata, mistä usein seuraa mittaiva myrskytuhoja omalle puolelle. Puiston rajalla oleminen voi parantaa metsän arvoa esimerkiksi erämaisten mökkien tonttien kysynnän parantuessa – ostajan ei tarvitse pelätä, että lähimetsä avohakataan.”
”Lakiesitys” aiheutti hämminkiä
Maanomistajien keskuudessa erityistä hämminkiä on aiheuttanut se, että hanke on esitelty Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla valmiiksi lakiesitykseksi muotoiltuna, josta näennäisesti puuttui vain presidentin allekirjoitus. Vaikutelma on harhaanjohtava, vaikka lakiesityksen saatteena onkin maininta ”luonnos”.
”Todellisuudessa he ovat toimineet omissa nimissään kaikille kansalaisille kuuluvaa oikeutta ehdottaa uusia kansallispuistoja. Mitään lakiesitystä ei ole olemassa”, muistuttaa MTK Satakunnan Hindström.
Kivivuoren mielestä lakiluonnoksen laatiminen on ollut paras tapa esittää asia mahdollisimman yksityiskohtaisena ja valmiina, jotta muut voivat ottaa siihen kantaa.
”Muotoilu on haitannut vain MTK:ta.”
”Aloite ympäristöministerille vielä maaliskuun aikana”
Toinen maanomistajapuolta ärsyttänyt episodi oli Vakka-Suomen Sanomissa 11.2 julkaistu Kivivuoren haastattelu, jossa hän kertoi puistohankkeen etenevän nyt ripeästi. Jutussa hän kertoi, että mikään taho ei moittinut hanketta.
”MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kanssa oli palaveri heti elokuussa, ja kun asia oli huolellisesti valmisteltu, vastaväitteitä ei syntynyt”, lausui Kivivuori Vakka-Suomen Sanomille.
MTK Satakunnan ja Varsinais-Suomen sekä metsänhoitoyhdistysten näkemys on tyystin toinen. Heidän mukaansa tapaaminen ei suinkaan ollut näin sopuisa, vaan huomautettavaa hankkeesta oli runsaasti.
”Ainoa asia, josta maanomistajapuoli huomautti, oli maanomistajien kuuleminen. Mutta me olemme yksityinen kansalaisjärjestö, eivätkä rahkeemme riitä tällaisiin joukkokuulemisiin. Se on ympäristöministeriön tehtävä, kun hanketta lähdetään viemään eteenpäin.”
Kivivuoren mukaan luonnonsuojelupiiri ei pyrkinyt oikaisemaan Vakka-Suomen julkaisemaa haastattelua tältä osin.
Hänen mukaansa aloite Lounaismaan kansallispuiston perustamisesta on tarkoitus antaa ympäristöministerille vielä maaliskuun aikana.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Otsikko varsin harhaanjohtava. Suinkaan kaikki maanomistajat eivät ole hankkeesta huolisan. Suurin osa ei lotkauta hankkeelle korvaansa. Useat kannattavat sitä. Ihmettelen intoa, jolla Metsälehti lietsoo suojeluvastaisuutta. On täysin jäänyt ymmärtämättä, että yhä jatkuva lajikato ja monimuotoisuuden vähnetyminen on tuhoisaa talousmetsille. Toteutuessaan Kivivuoren hanke palvelisi laajasti alueen talousmetsien metsätaloudellista käyttöä, koska hyväksyttävä suojelun taso toteutuisi laajalla alueella sen kautta.
Kyllä luonnonpuistoon rajoittuviin yksityismetsiin tulee huomattavia suojakaistavaatimuksia ilman mitään korvausta, kokemusta on luonnonsuojelualueen naapurina, lisä lieveilmiönä pesänrakentajat kotkalle, kalasääskelle ja haukoille, nämä eivät puistorajoista piittaa, paikan sopivuus ratkaisee. Nyt todenteolla puolustamaan lainhuudatettua omaisuuttamme.
Miettikääs sitä vielä tällaisen alueen rajat rajoittuvat satojen kilometrien matkalta yksityismetsiin ja niille 50m suojakaistat hakkuurajoituksiin tulee valtava määrä menetettyjä hehtaareita. Tällaisia rajoittavia tekijöitä ei pidä toteuttaa valtakunnan parhaiten tuottavaan keskeiselle maanosallemme. Lupaukset lisärajoituksien pelosta on tullut petetyksi jo lähes joka rauhoitusoperaatiossa jo naturan alkuajoista lähtien.