Viime vuosina vuoden parhaat kantohinnat on nähty loppukeväällä. Sen jälkeen hintakäyrät ovat kääntyneet laskuun, joka on oiennut vasta loppuvuodesta.

Tämän on arveltu johtuvan metsäyhtiöiden alkuvuonna tekemilleen puukaupoille luvatuista hintatakuista.

Hintatakuu tarkoittaa, että kaupassa sovittuja kantohintoja verrataan kesän ja alkusyksyn toteutuneisiin hintoihin. Ostaja maksaa lisähintaa, jos vertailujakson hinnat kohoavat takuun piirissä olevassa kaupassa sovittuja kantohintoja korkeammiksi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kantohintakäyrät antavat tukea epäilykselle. Metsä Group sen sijaan kiistää epäilyt.

”Tuota en allekirjoita. Puun hinta määräytyy suhdannetilanteen ja puumarkkinatilanteen mukaan joka päivä”, kuittaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen.

Mutta kuinka käy tänä vuonna, lopahtaako puukaupan kevätkiima taas suvivirteen, kuten monena vuonna on käynyt?

Jumppasta tulkiten näin voi päätellä, vaikka hän ei ota suoraan kantaa puuntarpeeseen tai hintakehitykseen.

”Saimme talvella hyvin sujuneen korjuun ansiosta puun varastot tavoitellulle tasolle. Lisäksi sellutehtaamme eivät toisen vuosineljänneksen aikana käy täydellä kapasiteetilla.”

Toisaalta Jumppanenkin vakuuttaa, että kesällä tehtäville harvennuksille on vahvasti kysyntää. Myös hankintapuu kelpaa Metsä Groupille. Kemissä syksyllä käynnistyvän biotuotetehtaan puunhankinnan aloitus osaltaan varmistaa puukaupan vauhtia kesällä.

Leimikoita urakalla

Metsänhoitoyhdistysten mukaan metsänomistajat teettävät leimikoita innokkaammin kuin vuosiin. Tällä hetkellä suosittuja ovat erityisesti harvennusleimikot, koska sekä kuitu- että energiapuun kysyntä on vahvaa ja hintatarjoukset hyviä.

Kauppa alkoi vauhdittua vasta vapun tienoilla. Myyjät ovat pitkälle kevääseen olleet odottavalla kannalla, vaikka kuitupuun reaalihinnat ovat 2000-luvun korkeimmalla tasolla ja tukkileimikoistakin maksetaan messevästi.

Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo odottaa, että moni kärkkyy edelleen parasta myyntihetkeä.

”Monellakaan ei ole pakottavaa tarvetta myydä puuta, koska takana on monta hyvää puukauppavuotta. Kauppoja tehdään, kun hinta koetaan tyydyttäväksi.”

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman ei usko, että kuitupuun hintoja voitaisiin alentaa ilman, että kauppa pysähtyy. Energiapuun hyvä kysyntä varmistaa kuitupuun hintatasoa.

”Kuitu- ja energiapuun yhteenlaskettu kysyntä ylittää tarjonnan, joten hintoja olisi vaikea laskea ilman että kauppa pysähtyisi. Pikemminkin energia- ja kuitupuu ovat kirittäneet toisiaan. Kun kuitupuun hintaa nostetaan, myös energiapuun hinta nousee”, Sahlman sanoo.

Hänen mukaansa energiapuun viime vuonna kiihtynyt kysyntä on tärkein syy sille, että kuitupuun hinnat ovat nousseet nykyiselle tasolle.

Tukkeja selluun

Hyvillä kohteilla kuitupuun kantohinnat ovat kivunneet 30 euroon, koivulla paikoin jopa tätäkin korkeammaksi.

Tukkikaupassa näkymät ovat sumeat, ja osa sahoista on hiljaa. Silti tukista maksetaan huippuhintoja. Etelä- ja Länsi-Suomessa on viime viikkoina tarjottu yli 85 euron kantohintaa kuusitukille. Sisä-Suomessakin parhaat hinnat ovat yli 80 euron. Mänty tulee hieman perässä.

Takalon mukaan pääosa tukkileimikoista menee tällä hetkellä isoille metsäyhtiöille.

”Puuntarve on ollut niin kovaa, että korjuu ohjataan päätehakkuille, joista saadaan nopeimmin puuta liikkeelle.”

Hänen tietojensa mukaan kevään päätehakkuilta on paikoin ajettu sekä tukit että kuidut samaan kasaan ja viety sellun raaka-aineeksi.

”Tukeista on toki maksettu oikea hinta, mutta myyjän kannattaa olla tarkkana, että tukit tehdään kauppasopimuksen mukaisin mitoin eikä kuitupuun saantoa yritetä maksimoida”, Takalo huomauttaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.