Uusi varautumissuunnitelma etenee – lisää valmiutta metsätuhoja vastaan

Monipuolisuutta puulajivalikoimaan, uusia menetelmiä tuhonaiheuttajien seurantaan, hirvieläinkantojen tehokkaampaa säätelyä sekä lisää koulutusta metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Muun muassa näitä tarvitaan, jotta metsätuhoihin voidaan jatkossa varautua entistä paremmin. Näin linjaa uusi kansallinen metsätuhovarautumissuunnitelma, jonka luonnos lähti hiljan lausuntokierrokselle.

”Metsätuhoihin varautuminen on Suomessa suhteellisen hyvällä tasolla, mutta parannettavaa löytyy edelleen. Tulevaisuudessa tuhotilanteet voivat olla yhä laajempia ja vaikuttaa puustoon entistä pahemmin”, sanoo varautumissuunnitelman uudistamistyötä vetänyt maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski.

Uusi varautumissuunnitelma korvaa vuonna 2014 laaditun suunnitelman. Suunnitelmassa kuvataan talousmetsien merkittävimmät puustotuhojen aiheuttajat, muun muassa tuuli, juurikääpä, kirjanpainaja ja hirvi, ja toimenpiteet niihin varautumiseksi. Lisäksi siinä linjataan, miten vastuu jakautuu eri toimijoiden välillä ja miten metsätuhoista viestitään.

Uutta varautumissuunnitelmassa on Paanukosken mukaan muun muassa se, että tuhotilanteesta elpyminen on nostettu entistä vahvemmin osaksi metsätuhoihin varautumista. Myös metsäpuiden siemenhuollon merkitys tiedostetaan aiempaa paremmin.

Metsänhoidolla suojaa

Luonnos uudeksi kansalliseksi metsätuhovarautumissuunnitelmaksi on maa- ja metsätalousministeriön, Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen valmistelema, mutta Paanukoski muistuttaa, että metsätuhoihin varautuminen kuuluu kaikille metsäalan toimijoille – myös metsänomistajille ja metsäteollisuudelle.

”Tarkoitus on, että varautumissuunnitelmaa täydentävät metsäalan eri toimijoiden ja organisaatioiden omat varautumissuunnitelmat sekä pahimpia tuhonaiheuttajia koskevat yksityiskohtaisemmat valmiussuunnitelmat. Nyt on hyvä hetki kunkin toimijan tarkastella omaa toimintaansa ja miettiä, ovatko toiminta ja vastuunjaot tuhotilanteessa selvillä.”

Metsänomistajat ehkäisevät Paanukosken mukaan metsätuhoja parhaiten noudattamalla lainsäädäntöä, huolehtimalla metsien hoidosta ja kasvukunnosta, suosimalla sekametsiä ja käyttämällä jalostettua metsänviljelyaineistoa.

”Se, että hoitaa metsiään hyvin, on aika hyvä keino varautua metsätuhoihin ja ennaltaehkäistä niitä.”

Luonnos metsätuhovarautumissuunnitelmaksi on lausunnolla 7. maaliskuuta asti. Uusi varautumissuunnitelma on tarkoitus julkaista viimeistään alkukesästä. Sen lisäksi työn alla ovat erilliset valmiussuunnitelmat kirjanpainajan ja metsäpalojen varalta. Metsäpalovalmiussuunnitelma on tarkoitus tehdä yhteistyössä sisäministeriön hallinnonalan kanssa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.