Nurmijärvellä toimii lehtikuuseen erikoistunut kolmen yrittäjän kimppa. Olavi Nieminen hankkii tukkia ja hoitaa valmiin tavaran markkinoinnin, ja Huppusen serkuksista Pentti sahaa ja Jyrki kuivaa ja höylää.

Kaikkiaan väkeä on töissä puolentusinaa ja toiminta on ollut ammattimaista vuodesta 2010. Vuodessa sahataan 2 500-3 000 kuutiota tukkia.

Yrittäjistä huokuu tyytyväisyys, että juuri näin on hyvä. Vaikka käsintehtäviä työvaiheita on paljon, niin yrittäjillä ei ole halua laajentaa tuotantoa teollisempaan suuntaan.

”Tämä on optimi, ei ole tarkoitus laajentaa”, on kaikkien kolmen, toiminnassaan yhteenhitsautuneen yrittäjän viesti. Yrittäjävetoinen jalostus on lehtikuuselle sopivinta, koska leimikot ovat siellä täällä ja lehtikuusen jalostuksesta tuskin koskaan tulee ison volyymin toimintaa.

Koko maan mitassa laajentamiselle on kuitenkin tilaa, sillä kovin kilpailija eli venäläinen tuontipuu on nyt pois markkinoilta. Yrittäjiä tarvittaisiin lisää eikä Nurmijärvellä pelätä, että menestyksen reseptin avaaminen toisi leipää kaventavaa kilpailua.

Tukit ostettuna syksyyn

”Tukin hankinta on tämän homman helpoin osa. Tällä hetkellä tukit ovat ostettuina ensi syksyyn saakka”, Nieminen sanoo.

Tarjontaa on niin paljon, että kaikkea ei ole pystytty ostamaan. Tarjonnan runsaus johtuu sahaajien vähyydestä ja sahaajien vähyys taas siitä, että lehtikuusi on vaikea sahattava.

Puunhankinnassa pulmallista on, että kuviot ovat pieniä ja ostoerät rekkakuorma eivätkä aina sitäkään. Tukkia on tullut kaukaakin, pisimmillään Pieksämäeltä.

Metsähallitus pystyy toimittamaan isompia eriä sahalle saakka. Tukkia tulee myös tienvarsikauppana isojen yhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten kautta. Pystykauppaa tehdään harvoin.

Ota tai jätä -kauppaa

Koska ostajia on vähän, niin lehtikuusikoita on vaikea kilpailuttaa ja metsänomistajan kannalta kyse on yleensä ota tai jätä -kaupasta.

Nieminen kertoo, että tukki saa maksaa sahalle tuotuna sata euroa kuutiolle. Siitä voi johtaa, että läheltä tulevien tukkien kantohinta voi olla enimmillään 80 euron pinnassa.

Se ei jää paljon jälkeen kuusi- ja mäntytukista, mutta kuitenkin vähän. Toisaalta lehtikuusi kasvaa nopeammin ja Nurmijärvellä on sahattu alle 50-vuotiaitakin päätehakkuita.

”Lehtikuuseen kannattaa panostaa, jos on sopivia paikkoja ja myös sekapuuna.”

Sopivat paikat tarkoittavat hiekkamultaisia kasvupohjia kuten rauduskoivulla, ja lehtikuusi on omiaan peltojen metsitykseen. Sekapuuna kasvattaminen ei ole helpointa metsänhoitoa, sillä kuusen rinnalla puu on etukasvuinen. Rauduskoivun kanssa lehtikuusi varttuu jokseenkin tasatahtisesti, mutta rauduskoivu-lehtikuusi-sekametsiä näkee harvoin.

Vaikea sahattava, älyttömät väännöt

Laitekantaa on Pentti Huppusen pyörösaha ja iso vannesaha, ja Jyrki Huppusen höyläkone ja kuivaamo.

Ylijäreys-käsitettä ei ole, sillä vannesahalla voidaan sahata isokin tukki. Pienin latvaläpimitta on 13 senttiä, siitä saa vajaasärmäistä nelinelosta.

Lehtikuusi on pihkainen ja terä pihkaantuu, mutta eniten vaikeuskerrointa tuo vääntö, jota on enemmän kuin männyssä tai kuusessa.

Vääntö tarkoittaa, että sahattaessa runko vääntää itseään irti terästä. Mittatarkkuuden kanssa on vaikeuksia ja tulee sekä lapeväärää että lenkoa lankkua.

”Etenkin pelloilla nopeasti kasvaneet lehtikuuset, niiden tyvissä on joskus älyttömät väännöt”, Pentti Huppunen sanoo.

Sahattaessa vääntöä puretaan kääntelemällä tukkia ja sahaamalla eri puolilta. Siltikin höyläysvaraa pitää jättää enemmän kuin muilla havupuilla.

Toinen lehtikuusen ominaisuus on rungon kuusta ja mäntyä voimakkaampi kartiomaisuus, minkä vuoksi sahauspintojen osuus on suurempi.

Höylättynä öljymäinen ja liukas

Lehtikuusitavara pitää kuivata matalassa, 35 asteen lämpötilassa ja hitaasti, viikon verran. Korkeammassa lämpötilassa lehtikuusi vääntyilee ja kiertyy.

Vääntyilyn vuoksi lehtikuusen rimoittaminen kuivauksessa on tarkkaa ja rimat pitää olla nippujen päissä saakka.

Jyrki Huppunen kertoo, että lehtikuusi on parasta höyläykseen silloin, kun sitä ei ole kuivattu puusepänkuivaksi, vaan kosteusprosentti on korkeampi. Höylättynä lehtikuusen pinta on öljymäinen ja liukas, ja niput pitää sitoa tiukasti.

Lehtikuusi on myös raskaampaa kuin mänty tai kuusi. Joskus asiakkaat yllättyvät, että peräkärryn kantavuus tulee vastaan.

Lahonkesto totta, sydänpuun osalta

Lehtikuusi on ennen kaikkea ulkorakenteiden puu. Nieminen sanoo, että käsitys lehtikuusen lahonkestosta ei ole tarua, mutta se koskee vain sydänpuuta. Vaalea pintapuu lahoaa siinä missä kuusikin.

Nurmijärveltä lehtikuusta menee etenkin terassilaudoiksi, muuhun ulkorakentamiseen ja pitkospuihin. Suurin asiakas on Helsingin kaupunki.

”Enemmänkin menisi. Vaikka talvella sahataan varastoon, niin varasto on tyhjä vappuun mennessä ja sen jälkeen myydään vain sen verran mitä ehditään sahata.”

Nurmijärvellä lehtikuusi lajitellaan silmävaraisesti kahteen laatuluokkaan. Ykköslaadun hinta on puolitoistakertainen kuusi- ja mäntytavaraan verrattuna.

Isoimpien kaupunkien kupeeseen

Nurmijärven yrittäjäkolmikko ei tiedä toista yhtä pitkälle lehtikuuseen erikoistunutta yritystä tai yrittäjäporukkaa, vaikka jokseenkin kaikki sahayrittäjät sahaavat lehtikuusta tilauksesta.

”Jos vain intoa on, niin markkinoilla on tilaa uusille yrityksille. Kimppa ja yrittäjien työnjako tarvitaan, ja kannattaa pyrkiä heti tuhannen tukkikuution kokoluokkaan.”

Sijainnin kannalta oleellista on, että lähistöllä on paljon ulkorakentamista tai kesämökkejä. Yksi lehtikuuseen erikoistunut yritys sopisi isoimpien kaupunkien kupeeseen.

Kannustus kääntyy samalla hengenvedolla myös pieneen varoitukseen:

”Mutta sen verran vaikea sahattava, että lehtikuusesta ei ole ihan helppo aloittaa.”

Kasvatettavan lehtikuusen tuhoja koskeva lause poistettu 14.1.2025 klo 6.35.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.