Hiilinielu kasvaa ja päästöt vähenevät. Siinä päällimmäinen syy siihen, miksi tuhkalannoitus nousi hallituksen Vuosaaren ilmastokokouksessa jälleen pinnalle. Metsänomistajan tilipussikin karttuu pidemmällä aikavälillä – olettaen, että suometsien puustoa saa hyödyntää myös tulevaisuudessa.

Tuhkalannoitus parantaa tutkitusti puuston kasvua paksuturpeisissa suometsissä. Tuhkan sisältämien ravinteiden ansiosta puuston määrä lisääntyy ja vettä haihtuu maaperästä enemmän. Näin myös kunnostusojitustarpeen uskotaan vähenevän. Tämä puolestaan pienentää suoraan suometsien haitallisia ilmasto- ja vesistövaikutuksia.

Luonnonvarakeskus on esittänyt arvion, että laajamittaisella tuhkalannoituksella voitaisiin lisätä Suomen metsien kasvua jopa kahdeksan miljoonaa kuutiota vuodessa.

Tällä hetkellä Suomessa tehdään tuhkalannoituksia vuosittain noin 10 000 hehtaarilla.

”Parhaiten tuhkalannoitukseen sopivat viljavuudeltaan puolukkatyyppiä vastaavat ja sitä rehevämmät suometsät”, kuvailee metsälannoituksia toteuttavan Forest-Vital Oy:n toimitusjohtaja Petri Jykylä.

Jykylä antaa kirjaimellisesti ”nyrkkisäännön” kasvupaikan viljavuuden arviointiin.

”Mitä maatuneempaa turve on, sitä rehevämmästä kasvupaikasta on kyse. Kun sormien välistä pursuaa turvetta ja sameaa vettä, on turve hyvin maatunutta”, Jykylä sanoo turvemöykky nyrkissään.

Kahdesta neljään kuutiota lisäkasvua

Kun tuhka levitetään maasta käsin, työ toteutetaan yleensä harvennushakkuun yhteydessä. Näin tehtiin myös sieviläisen Keijo Rättyän metsässä maaliskuun alussa.

”Tämä vajaan kahdeksan hehtaarin suometsäkuvio lannoitettiin kertaalleen rauta-PK-lannoitteella parikymmentä vuotta sitten. Kokemukseni keinolannoitteista ovat olleet hyviä, mutta tuhkaa kokeilen nyt ensimmäistä kertaa”, Rättyä kertoo.

Tuhkan vaikutus puuston kasvuun alkaa näkyä hitaammin kuin keinolannoitteiden, mutta tuhka tuottaa lisäkasvua jopa kolmenkymmenen vuoden ajan. Vuosittainen kasvunlisäys on hoidetuissa metsissä arviolta 2–4 kuutiota hehtaarille vuodessa.

”Kemeratuen jälkeen lannoituksesta jäi maksettavaa reilut kaksi ja puolisataa euroa hehtaarille, jota pidän tuotto-odotuksiin nähden hyvin kohtuullisena kustannuksena”, Rättyä sanoo.

Ravinteet ratkaisevat

Tuhkaa levitetään yleensä kolmesta viiteen tuhatta kiloa hehtaarille. Tuhkan määrän sijaan metsänomistajan kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota tuhkan sisältämien ravinteiden määrään.

”Olennaisinta on, että metsän kaipaamia ravinteita tulee hehtaarille riittävä määrä. Siksi mitä tahansa tuhkaa ei ole järkevää metsään rahdata, vaikka sitä olisi tarjolla. Tuhkalla tavoitellaan noin 40 kiloa fosforia ja 80 kiloa kaliumia hehtaarille”, Jykylä huomauttaa.

Myös lainsäädäntö asettaa rajoituksia tuhkan levittämiselle. Tuhkan pitää olla rekisteröity lannoitteeksi, jotta sen sisältämät ravinteet ja mahdolliset raskasmetallit tunnetaan.

Rättyän metsään levitettiin irtotuhkaa 5 000 kiloa hehtaarille.

Maasta tai ilmasta

Tuhka voidaan levittää metsään joko maasta, tai rakeistetun tuhkan kyseen ollen myös ilmasta. Metsätraktorin perään liitetyllä keskipakoislevittimellä työ käy heti harvennushakkuun jälkeen jäätyneitä ajouria pitkin joutuisasti.

”Suorat ajourat ja selkeä uraverkosto ovat tärkeitä levityksen onnistumisen kannalta. Työmaiden järkevä ketjutus on myös tärkeää, jotta lyhyt talvikausi voidaan hyödyntää tehokkaasti”, kertoo Rättyän metsässä levityksestä vastannut Aleksis Siirilä.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2020.

• Lisää aiheesta: Tuhkalannoituksen tuki laajenee toukokuussa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.