Maa- ja metsätalousministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila asettelee sanansa tarkasti puhuessaan hirvikannan säätelystä, mutta yksi aihe saa entisen hirvitutkijan selvästi innostumaan: tarkentuva tieto metsien sarvipäiden vaikutuksista.

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on tänä vuonna käynnissä selvitys, jossa perataan niin hirvieläinten tuomia hyötyjä kuin niiden aiheuttamia kustannuksia. Metsäala on pitkään vaatinut hirvien aiheuttamien metsätuhojen perusteellisempaa selvitystä.

”Hirvi aiheuttaa metsä- liikenne, ja maatalousvahinkoja. Hyötyjä tulee metsästyksestä, lihasta ja virkistyksestä. Selvitys tuo tutkimuslaitoksen kautta tärkeää faktatietoa kokonaisuudesta”, Ruusila sanoo.

Metsästys vääristänyt sukupuolijakauman

Metsälehti kertoi vuonna 2014 hirvien parissa tutkimusuransa tehneiden Tuire ja Kaarlo Nygrénin näkemyksiä hirvikannan rakenteesta. Tutkijapariskunnan mukaan hirvikannan sukupuolijakaumassa tulisi olla korkeintaan 1,5 naarasta urosta kohden.

Luonnossa suhdeluku olisi peräti yksi yhteen, mutta Suomessa metsästys on vääristänyt jakaumaa niin, että metsissä on joillakin alueilla yhä jopa kaksi lehmää yhtä hirvisonnia kohden. Suhdeluvun keskiarvo on tällä hetkellä 1,7. Sen perusteella hirvinaaraiden säästelyyn ei ole edelleenkään tarvetta, vaikka kannan sukupuolijakaumaa on yritetty oikaista jo useamman vuoden ajan.

Naaraiden runsas määrä johtaa siihen, että ylitiheyksiä voi syntyä. Tasaisen sukupuolijakauman myötä hirvien määrän kehitystä olisi helpompi ennakoida.

”Kun naaraita ei ole suhteessa niin paljon, hirvikannan (vasa)tuotto on hieman pienempi ja kannan kokoa on helpompi säädellä. Kannanarvioinnissa mahdollisesti tapahtuvat virheet eivät myöskään kertaannu”, Ruusila sanoo.

Ruusila korostaa tiedon merkitystä hirvikannan säätelyssä. Tietoa on kaikkien saatavilla Suomen riistakeskuksen ja Luken hirvitietojärjestelmässä.

Riistakeskuksessa on nyt myös hirvitalousaluesuunnittelijoita, jotka kouluttavat metsästäjiä hirvieläinkantojen säätelyssä. Tiedon lisääntymisen tulisi nostaa osaamistasoa.

”Minusta nyt on hyvät edellytykset sille, että hirvikannassa tapahtuviin muutoksiin pystytään reagoimaan nopeasti.”

Pienemmät hirvieläimet lisääntyneet

Suomen hirvieläinmäärissä on tapahtunut viime vuosina merkittävä muutos: valkohäntäpeura (nykyisin myös nimellä valkohäntäkauris) on lisääntynyt niin rajusti, että se on nyt runsain hirvieläinlaji.

”Valkohäntäpeuran kohdalla kirkas ykköstavoite on pienentää kantaa selvästi tihentymäalueilla”, Ruusila kertoo.

Ruusilan mukaan aikuisten naaraiden metsästys on tärkeä kannansäätelytoimi myös valkohäntäpeurojen kohdalla. Suomen kolmannelle runsaslukuiselle hirvieläinlajille, metsäkauriille ei ole pyyntilupakäytäntöä, joten metsäkauriskannan koosta ei ole yhtä tarkkaa tietoa.

Niitä on vähemmän kuin valkohäntäpeuroja, mutta Ruusilan mukaan kolaritilastot osoittavat, että metsäkauriskantakin on ollut kasvussa viime vuosina. Myös metsäkaurissaalis on ollut urosvoittoinen.

Houkuttavimmat puulajit eivät riitä talvisin

Ruusilan johtama erätalousyksikkö vastaa ministeriössä metsästykseen ja vapaa-ajankalastukseen liittyvistä asioista. Keskeisiä työmaita on kolme: lainsäädännön valmistelu, valtion laitosten, kuten Riistakeskuksen ja Metsähallituksen eräpalveluiden tulosohjaus, ja tutkimuksen rahoitus.

Ruusila osallistui hirvien kannanseurantaan jo entisessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Hän tutki aikoinaan muun muassa sitä, millaisilla alueilla hirvet viihtyvät talvisin. Helmikuisten hankien keskellä on syötäväksi vain vähän vihreää biomassaa.

”Houkuttavimmat puulajit, kuten haapa ja koivu, eivät riitä talvella hirvelle energian tuottamiseen. Mäntytaimikosta löytyy riittävästi biomassaa isolle eläimelle.”

Ruusila muistuttaa, miten hienosti hirvi on lajina sopeutunut pohjoiseen havumetsäluontoon.

”Kiehtova laji. Noin iso eläin pystyy selviytymään niin talven pakkasista ja syvästä lumesta kuin kesän helteistä.”

Vesa Ruusila

• maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö vuodesta 2017
• filosofian tohtori, opiskeli biologiaa ja metsätiedettä
• asuu Järvenpäässä
• pienmetsänomistaja
• metsästää, omistaa kaksi harmaata norjanhirvikoiraa
• harrastaa lisäksi kalastusta ja retkeilyä perheen kanssa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.