Kuopiolainen Jussi Linnaranta valittiin vuoden alussa Osuuskunta Metsäliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Toimessaan hän on Suomen vaikutusvaltaisin metsänomistaja. Osuuskunnan tytäryhtiöitä ovat muun muassa sahausta ja selluntuotantoa harjoittava Metsä Fibre.

47-vuotias agronomi Linnaranta hoitaa viljan ja puuntuotantoon keskittynyttä kotitilaansa Kuopion Hirvilahdessa kauniin Kallaveden rannalla.

Pari vuotta sitten hänen työpöydällään oli uuden viljakuivurin piirustukset. Nyt hänen salkussaan on vähintään tuhat kertaa kalliimpia investointihankkeita, joissa piirrellään suuntaviivoja koko Suomen metsäsektorille.

Linnaranta saa näet heti puheenjohtajuuskautensa alkajaisiksi ratkaistavakseen vireillä olevat hankkeet: Raumalle kaavaillun sahan sekä uuden sellutehtaan rakentamisen Kemiin. Niistä ei vielä ole julkisuuteen kerrottavaa, mutta otaksuttavasti kohta on.

Kanadan tie ei saa olla Suomen tie

Metsätalouden ja koko toimialan tulevaisuudesta mies sen sijaan puhuu ja painokkaasti.

Hän toivoo ja luottaa, että alan toimintaedellytykset turvataan Suomessa. Muuten edessä on vaikeuksia, eikä pelkästään taloudellisia. Hän varoittaa Suomea Kanadan tiestä.

”Siellä politiikka muuttui vuosikymmeniä sitten metsäsektorille epäsuotuisaksi. Metsäyhtiöt lakkasivat luottamasta maahan ja investoinnit jäädytettiin. Vanhenevia sellutehtaita on vähitellen suljettu ja metsävarat ovat jäämässä vaille käyttöä ja hoitoa”, Linnanranta sanoo.

Kanadassa metsät ovat hyönteistuhojen ja metsäpalojen vuoksi muuttuneet jättimäisiksi hiilidioksidin päästölähteiksi. Parin viime vuoden aikana siellä on tuhoutunut noin miljoona hehtaaria metsää vuodessa, Linnanranta muistuttaa.

Hän korostaa, että Suomen metsäsektori voi tarjota ratkaisuita niin hiilensidontaan kuin fossiilisten polttoaineiden ja uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamiseen – kestävällä ja ympäristöä säästävällä tavalla – metsänomistajien osuuskunnan omistamissa tuotantolaitoksissa.

”Hoitaen ja käyttäen Suomen metsät saadaan kasvamaan ja sitomaan hiiltä entistä tehokkaammin, Esimerkiksi uusia, entistä paremmin kasvaviksi jalostettuja taimia käyttäen uudet metsät kasvavat entistä nopeammin.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.