”Nämä pakkaset, mitä tänä talvena on ollut, ne kirjanpainaja aivan varmasti kestää”, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Markus Melin lauhan talven vaikutuksia kirjanpainajiin.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan kulunut talvi oli koko maassa pari astetta tavanomaista lämpimämpi, etelässä jopa harvinaisen lauha. Vaikka lumipeite ei kaikkialla suojannut karikkeessa talvehtivia kaarnakuoriaisia, ei pakkanen kivunnut niin kovaksi, että se olisi nujertanut talvehtijat.
Lämmin talvi yhdistettynä kirjanpainajille suosiolliseen ennätyshelteiseen viimekesään sekä loppusyksyn voimakkaisiin myrskyihin ei ainakaan vähennä tulevan kesän kirjanpainajatuhoriskiä. Myös muut kuusella esiintyvät kaarnakuoriaiset ovat yleistyneet.
”Siellä on tällä hetkellä paljon porukkaa talvehtimassa. Katsotaan, miten se realisoituu, kun kevät tulee”, Melin sanoo.
Hänen mukaansa vuodesta tulee kirjanpainajille otollinen, mikäli kevät ja kesä ovat lämpimiä ja vähäsateisia.
Hajakaatoja runsaasti
Marraskuussa Lyly- ja Jari-myrskyjen jäljiltä metsissä on paljon hajakaatoja. Satakunnassa Lyly-myrskyn pahimmilla keskittymillä puuta kaatui yli 100 000 kuutiota, josta merkittävä osa oli kuusta. Myös mäntyä kaatui runsaasti, mikä lisää männyllä viihtyvien kaarnakuoriaisten tuhoriskiä.
Alueen metsänhoitoyhdistysten mukaan korjuut ovat käynnissä ja valtaosa puusta on korjattu, mutta uusia ilmoituksia myrskytuhoista tulee yhä.
Talvehtineiden kirjanpainajien parveilu alkaa lämpötilojen noustessa keväällä noin 18 asteeseen, männyn ytimennävertäjien ja kuusen pienempien kaarnakuorkuoriaisten hieman aiemmin. Mikäli metsässä on tällöin paljon myrskyn kaatamaa havupuuta, kaarnakuoriaiset löytävät ne.
”Nyt olisi hyvä tarkistaa, onko omassa metsässä myrskytuhoja”, ohjeistaa Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen.
Metsätuholain raja kuusikoissa on kymmenen kuutiota eli noin 10 runkoa ja männyillä 20 kuutiota eli noin 20 runkoa hehtaarilla. Tämän ylittävä määrä tulee korjata metsistä.
Juttuun on saatu apua myös Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja Hannu Justenilta ja metsäasiantuntija Marko Mäkitalolta, Metsänhoitoyhdistys Satakunnan johtaja Vesa Yli-Hongistolta ja Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Ragnar Höckerstedtiltä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kirjanpainaja tuhojen alku on katojen nostossa noin 15 vuotta sitten metsissä ensimmäiset tuhopuut kuolivat kantokasan takaa siintä alkoi levitä vuosittain.Sama havainto monessa paikassa.
Nyt on järkevää jättää metsään kuusikuituakasaoja, jättää ne varjoon ja ajaa ne pois vasta kesäkuun lopulla.
Ne keräävät tehokkaasti keväällä maasta nousevat kirjanpainajaemot, jotka menevät ensisijaisesti näihin pölkkyihin munimaan.
Näin metsä saadaan suojattua ja hyönteiskantaa laskettua käytännössä ilmaiseksi ja tehokkaasti.
Näin tulisi menetellä varttuneiden kuusikoiden harvennusalueilla ja kohteissa, joissa on ollut kirjanpainajatuhoja.