Leppien lehtiä nakertavat idänlehtikuoriaiset ja lepänlehtikuoriaiset ovat runsastuneet kesän aikana ja aiheuttaneet poikkeuksellista tuhoa. Leppien lehdet ovat ruskettuneet ja käpristyneet laajoilla alueilla.
Kansalaishavaintoja lehtiä kurittavista kuoriaisista on tehty Laji.fi-sivustolle aina Oulun korkeudelle saakka. Eniten havaintoja on tullut idänlehtikuoriaisesta.
”Tällaista en muista nähneeni, vaikka paljon olen nähnyt”, toteaa erityisasiantuntija Heikki Nuorteva Luonnonvarakeskuksesta.
Aikuiset kuoriaiset munivat lepän lehtiin, ja toukat kuoriuduttuaan syövät lehdet seitinohuiksi. Usein jäljelle jää vain lehtiruoti. Tuho on silmiinpistävä, sillä puut ruskettuvat kauttaaltaan.
Uusia tuholaisia lehtikuoriaiset eivät Suomessa ole, mutta näin laajaa tuhoa ei Nuorteva ole aikaisemmin tavannut.
”Edellisen kerran leppien ruskettumisesta tuli kyselyjä pari kolme vuotta sitten, mutta tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen.”
Leppää talouspuuna kasvattavat metsänomistajat voivat kuitenkin olla turvallisin mielin. Lehtipuut kestävät vuoden tai parin ajan jatkuneen lehtien syönnin. Lisäksi voimakkaimmat tuhot kohdistuvat nuoriin leppiin.
Tarkkaile istutustaimikoita
Syynä idänlehtikuoriaisten ja lepänlehtikuoriaisten runsastumiselle on kuiva ja lämmin alkukesä. Otolliset säät näkyvät myös muiden hyönteistuhojen lisääntymisenä.
”Tuhot ovat päässeet valloilleen. Se on vanha nyrkkisääntö, että hyönteiset villiintyvät lämmöstä ja kuivuudesta. Kun on sateinen kesä, silloin taas sienet ja ruosteet ruskettavat puita”, Nuorteva muistuttaa.
Vastaavia tuhoja on tavattu myös pajuilla, mutta tuholainen on eri. Pellonreunojen ja tienvarsien pajujen lehtiä on nakertanut laajoilla alueilla lehtikuoriaisiin kuuluva pallokalvaja. Sen ruskettamia pajuja on tavattu esimerkiksi Pohjanmaalla runsaasti.
Myös kirvat ovat runsastuneet ja pieniä taimia nakertavista tukkimiehentäistä on tullut tänä ja viime vuosina paljon ilmoituksia Luonnonvarakeskuksen metsätuhotietopalveluun.
Omia istutustaimikoita on hyvä tarkkailla tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen varalta. Ne nakertavat epämääräisiä laikkuja taimen kuoreen. Mikäli syöntiä on paljon tai tuho ulottuu rungon ympäri, taimi voi kuolla.
Kuusi päässyt vähemmällä, mänty ei
Kuusia kurittavia kirjanpainajia, aitomonikirjaajia tai kuusentähtikirjaajia ei ole tänä vuonna näkynyt yhtä paljon kuin aikaisempina kesinä. Sen sijaan mäntyjen tuhotilanne on pahentunut.
”Männyistä on tullut valtavasti ilmoituksia. Terveet isot kalliomännyt kuolevat jopa parissa kolmessa viikossa”, Nuorteva kertoo.
Karuilla paikoilla mäntyjä vaivaa vähäsateisuus ja helle. Kuivuuden kurittamilla männyillä on tavattu Suomessa uutta tuhonaiheuttajaa, havuparikassienen aiheuttamaa etelänversosurmaa. Oksiin iskee usein myös okakaarnakuoriaisia ja runkoon ytimennävertäjiä, jotka kummatkin tuovat mukanaan puuaineksen siniseksi värjääviä sinistäjäsieniä. Sienet tukkivat puun vedenkuljetusreittejä ja nopeuttavat puun pystyynkuivumista. Heikentyneen männyn tyveltä ja juuristosta saattaa löytyä myös juurikääpää ja mesisientä. Mänty lopulta kuolee usean tuhonaiheuttajan yhteisvaikutuksesta.
Männyn neulasia syövien ruskomäntypistiäisen aiheuttamat tuhot ovat nekin lisääntyneet.
”Puut kestävät melko hyvin usean vuoden neulassyöntiä, koska kyseisen lajin toukat jättävät tämän kesän uusimmat neulaset syömättä. Pilkkumäntypistiäisen toukat syövät sen sijaan kerralla kaikki neulaset, mikä on puille vahingollisempaa”, Nuorteva kertoo.
Kuivuus on kuivattanut myös koivujen latvoja, joihin on ilmaantunut muun muassa pökkelökääpää.
”Varmasti on lämpö vaikuttanut siihen, että kuoriaisten populaatiot ovat niin korkeat, ja vähänkään heikentyneet puut ovat otollisia tuhoille.”
Korjattu Heikki Nuortevan titteli 21.9. klo 9.56
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
