Siperianlehtikuusen suosio on ampaissut nousuun Pohjoismaissa. Erityisen kysyttyjä kotimaiset lehtikuusen taimet ovat länsinaapurissa.

”Lehtikuusta menisi Ruotsiin niin paljon kuin vain olisi. Yksi pullonkaula on. Lehtikuusen siemen on käytännössä koko Skandinaviasta on hyvin vähissä”, kertoo taimiyhtiö Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen.

Suomen suurimmalta taimituottajalta lähti asiakkaille tänä vuonna 700 000 lehtikuusen tainta, joista merkittävä osa myytiin Ruotsiin. Myös kotimaassa lehtikuusta on istutettu aikaisempaa innokkaammin. 

Fin Forelian tuottamien siperianlehtikuusten määrä on neljässä vuodessa kymmenkertaistunut. Tulevana keväänä kysyntään vastaaminen ei niukan siemenen vuoksi täysin onnistu. Lehtikuusentaimia ei tule riittämään kaikille halukkaille.

”Kylväisi ja myisi, jos olisi runsaasti hyvää siementä”, Salminen summaa.

Hyviä siemensatoja harvoin

Tapion Siemenkeskuksen metsäpäällikkö Hannu Niemelä vahvistaa, että lehtikuusen siemen on vähissä. Lehtikuusella hyviä siemensatoja saadaan harvoin, ja siemeniä verottavat samat tuholaiset kuin kuusella. Tänä vuonna siementä ei saatu kerättyä ollenkaan.

”Meillä ei ole mitään. Lehtikuusen siemen myytiin loppuun viime keväänä”, Niemelä kertoo.

Myös Siemen Forelia myi varastonsa tyhjäksi nyt keväällä, mutta onnistui keräämään lehtikuusen siemenviljelyksiltään kohtuullisen hyvän sadon tänä vuonna. Siemensatoa käsitellään parhaillaan ja sen laatua tutkitaan. Tyhjät siemenet ja hyönteistuhot ovat lehtikuusen siemenissä tavallisia.

”Kerätystä siemenmateriaalista iso osa, useita kymmeniä prosentteja, menee hukkaan ja on laadultaan sellaista, ettei siitä koskaan taimia synnykään”, Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo.

Vaikka osa siemensadosta menisi haaskioon, siementä saadaan joka tapauksessa varastoon ja sillä pärjätään ainakin tuleva kevät. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2026 istutuksille pystyttäneen kasvattamaan lehtikuusen taimia. Koska satovuosia on harvoin, saatetaan myytävää siementä joutua kuitenkin säännöstelemään. Tavoitteena on taata kotimaan metsätalouden tarpeet.

”Katsotaan, minkälaista kysyntä on, ja pitääkö meidän jopa vähän hillitä sitä ja huomioida tuleviakin vuosia”, Pulkkinen pohtii.

Sopeutuva puulaji kiinnostaa

 Niemelä näkee yhdeksi syyksi lehtikuusen suosion kasvuun lisääntyneet tuhot, kuten kaarnakuoriaistuhot sekä kuivuuden. Ruotsissa kirjanpainajat ovat aiheuttaneet noin kymmenkertaiset tuhot Suomeen verrattuna. Kuusen tilalle on lähdetty hakemaan muita puulajeja, kuten koivua, lehtikuusta sekä mäntyä.

Pulkkisen mukaan siperianlehtikuusen käyttöalueen laajuus ja sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin saattaa selittää lehtikuusen kysynnän kasvua. Esimerkiksi Islannissa suomalainen lehtikuusen siemen on ollut haluttua metsitysprojekteissa jo pidemmän aikaa.

Sitä, jatkuuko lehtikuusen suosio, Niemelä ja Pulkkinen eivät osaa ennustaa.

”Prosentuaalisesti kasvu on valtavaa ja lehtikuusta menee moninkertaisia määriä kuin mitä aikaisemmin, mutta absoluuttisesti määrät ovat pieniä”, Niemelä huomauttaa.

Viime vuonna vientiin meni Ruokaviraston tilastojen mukaan yhteensä runsaat 1,1 miljoonaa lehtikuusen tainta ja kotimaahan lehtikuusta istutettiin reilut puoli miljoonaa tainta. Kaikkiaan vuonna 2023 metsänviljelyyn toimitettiin lähes 175 miljoonaa tainta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.