Kokonaisten metsiköiden laadusta voidaan saada tarkkaa tietoa jo ennen kuin puut kaadetaan ja toimitetaan sahalle.

Ratkaisu on laserkeilaus ­– tekniikka, joka kehittyy samaa tahtia itseajavien autojen kanssa.

”Jos tietoa puun laadusta olisi saatavilla etukäteen, sahat saisivat mahdollisuuden valita sopivat kohteet ja hinnoitella puut niiden laadun perusteella”, sanoo tutkijatohtori Jiri Pyörälä Helsingin yliopistosta.

”Myös runkojen katkonta voitaisiin optimoida laadun perusteella.”

Ei liene sattumaa, että tutkimusaihe kiinnostaa Ruotsissa, jossa puusta maksetaan metsänomistajille laadun perusteella. Pyörälän ruotsalaiskollegoita on mukana hankkeissa, joissa laserkeilataan metsäyhtiöiden omia metsiä ja asiakkaiden metsiä ennen niiden hakkuita.

Suomessakin aihe kiinnostaa, mutta yhtiöt eivät tee tutkimusyhteisyötä samalla innolla kuin länsinaapurissa. Yksi selitys on puun hinnoittelussa, toinen siinä, että laserkeilausaineiston kerääminen ja käsittely on kallista.

”Keskeinen kysymys taitaa olla, onko aineiston keruusta yhtiöille tarpeeksi hyötyä.”

Oksat ennustavat puun lujuutta

Pyörälä tutki väitöskirjassaan puuaineen laadun ennustamista laserkeilausaineistoista. Tutkimustyö jatkuu, nyt astetta aikaisempaa hankalammissa kohteissa, esimerkiksi kuusimetsissä, joissa oksat peittävät näkyvyyttä.

Laserkeilauksen avulla selviää puiden runkomuoto, josta voidaan johtaa puutavaralajikohtaiset tilavuudet.

Tietoa saadaan myös oksista: niiden määrästä, sijoittumisesta ja koosta. Oksista kerätyn tiedon perusteella pystytään ennustamaan vuosiluston leveyttä ja puuaineen tiheyttä.

”Oksaisuus, lustojen leveys ja puuaineen tiheys ovat laatutekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan sahatavaran lujuuteen”, Pyörälä toteaa.

Puuaineen tiheydellä on myös yhteys siihen, miten tehokkaasti puu sitoo hiiltä.

Lahoa laserkeilauksella sen sijaan on hankalampi tunnistaa. Vasta kun juurikääpä on turvottanut puun tyveä silminnähden, sen näkee myös laserkeilausaineistosta.

Iso osa metsistä laserkeilattu

Kun droonit ovat yleistyneet, ilmasta tehtävä laserkeilaus on tehostunut ja muuttunut aiempaa edullisemmaksi.

Samaan aikaan laserkeilaukseen käytettävät laitteet ovat kehittyneet harppauksin. Koska itseajavien autojen ohjaaminen perustuu laserkeilaustekniikkaan, autonvalmistajilla on ollut näppinsä pelissä kehitystyössä.

Myös tietokoneohjelmistot toimivat entistä nopeammin ja tarkemmin.

Niinpä iso osa Suomen metsistä on jo ehditty kartoittaa kansallisessa laserkeilausohjelmassa. Ylimmän latvuskerroksen puista tiedetään tarkasti, missä ne sijaitsevat ja kuinka pitkiä ne ovat.

Tämä tieto ei silti sellaisenaan riitä tukin laadun mittaamiseen.

”Voitaisiin kuitenkin luoda tilastollisia malleja, jotka ennustaisivat puuston laatua ilmasta tehdyn laserkeilauksen perusteella”, Pyörälä sanoo.

Edellytys mallien luomiselle olisi, että riittävästi puustoa saataisiin ensin laserkeilattua maanpinnan tasolta ja tiedot yhdistettyä esimerkiksi sahalla mitattuun tietoon puuston laadusta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.