UPM:n vaneritehtailla on lakkoiltu koko kevät. Ensimmäinen viikon pituinen lakko oli helmikuussa, ja 3. maaliskuuta lähtien tuotanto on ollut poikki yhtäjaksoisesti. Uusin lakkovaroitus on voimassa 13. huhtikuuta asti.
Teollisuusliiton ja UPM Plywoodin väliset työehtosopimusneuvottelut alkoivat jo vuosi sitten keväällä. Tuotantojohtaja Juhani Tenhunen UPM Plywoodilta kertoo, että sopimustekstit saatiin kuntoon elokuussa.
Kevään lakoissa on siis kyse pelkästä palkkaratkaisusta.
Tenhusen mukaan työntekijäpuoli vaatii selvästi suurempia palkankorotuksia kuin mitä vientiteollisuuden yleisen linjan muodostaneen Teknologiateollisuuden sopimuksen piirissä oleville työntekijöille on luvattu. Teollisuusliitossa korotuksista ollaan eri mieltä: sen mukaan mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaisten työehtosopimusten palkankorotukset ovat pääsääntöisesti olleet huomattavasti korkeampia kuin UPM:n tarjous.
UPM Plywoodin tuotantolaitoksista suurin on havuvanereita tuottava Pellos, joka sijaitsee Mikkelin Ristiinassa. Kouvolassa toimii Kalson viilutehdas, ja koivuvaneria UPM Plywood valmistaa Savonlinnassa ja Joensuussa.
”Lakoilla on vaikutusta toimitusvarmuuteen. Pitkittyessään ne aiheuttavat merkittävää vahinkoa asiakkaille”, Tenhunen sanoo.
Rakentaminen yhä alamaissa
Rakentamisen suhdanteet sanelevat pitkälti havuvanerin tuotantomäärät.
UPM on Euroopan suurimpia havuvanerin tuottajia, joten rakentamisen odotettua hitaampi elpyminen vaikuttaa väistämättä yhtiöön.
”Havuvanerin kysyntätilanne ei ole ruusuinen. Rakentamisen elpyminen Euroopassa on antanut odottaa itseään, vaikka korot ovat laskeneet”, toteaa erikoistutkija Antti Mutanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Kuljetusvälineteollisuuden käyttämän koivuvanerin kysyntä on havuvaneria paremmalla tolalla. Siksi hintatasokin on pysynyt hyvänä, mutta raaka-aineesta eli koivutukista on pulaa Venäjän-tuonnin tyrehdyttyä.
Tehtaat käyvät vajaateholla
Suomen vanerintuotannon kapasiteetti on noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Siitä koivuvanerin osuus on 330 000 ja havuvanerin 950 000 kuutiota.
Kun Metsä Group sulkee Suolahden vaneritehtaat Äänekoskella tämän ja ensi vuoden aikana ja avaa paikkakunnalle kertopuuta valmistavan tehtaan, tuotantomäärät elävät hieman.
”Karkeasti näyttäisi siltä, että vaneritehtailla oli reilun 70 prosentin käyttöaste viime vuonna”, kertoo metsäekonomisti Matti Valonen Pellervon taloustutkimus PTT:ltä.
Sadan prosentin käyttöasteen saavuttaminen on käytännössä mahdotonta, mutta Valosen mukaan esimerkiksi vuonna 2021 tehtaiden käyttöasteet olivat 90 prosentin tuntumassa.
Luken Mutanen huomauttaa, että viime vuonna sekä UPM:llä että Metsä Groupilla oli tuotannonrajoituksia vaneritehtailla ja vanerin kysyntä vientimarkkinoille on ollut heikkoa.
Toisin sanottuna lakkojen vaikutukset jäävät pienemmiksi kuin ne paremmassa kysyntätilanteessa jäisivät.
”Tänä vuonna tuotannossa ei varmasti saavuteta huippumääriä, mutta olisiko niitä toisaalta saavutettu ilman lakkojakaan?” Mutanen toteaa.
Halpatuontia EU:hun suitsitaan
Havuvanerin kysyntää on osaltaan heikentänyt sen runsas tuonti Brasiliasta EU:n alueelle. Euroopan komissio käynnisti polkumyynnin rajoittamiseen tähtäävät tutkimukset maaliskuun alussa.
”On esitetty epäilyksiä, että brasilialaiset vanerin viejät pyrkivät valloittamaan markkinaosuuksia alihinnoittelulla”, Mutanen kertoo.
Tutkimukset käynnistyivät Softwood Plywood Consortiumin tehtyä valituksen Euroopan komissiolle. UPM Plywood on yksi valituksessa mukana olleista neljästä yhtiöstä. Komissio lupaa saada tutkimuksensa valmiiksi noin vuoden kuluessa.
Vastaava tapaus on tuoreessa muistissa, sillä toissa vuonna EU:ssa alettiin tutkia venäläisen koivuvanerin tuontia Eurooppaan Kazakstanin ja Turkin kautta. Tutkinnan tuloksena Euroopan komissio laajensi venäläisen vanerin polkumyyntitullin koskemaan myös Kazakstania ja Turkkia.
Lue lisää:
Virtaako Euroopan markkinoille koivuvaneria Venäjältä?
Suomi on ykkönen laatuvanerissa, koivun puute kiusaa tekijöitä
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään