Vesi virtaa vastakunnostetussa valtaojassa. Hieman kauempana kaivinkone nostaa ojasta märkää maata ja laskee kourallisia ojalinjan molemmin puolin. Lapualla Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa suometsässä on käynnissä kunnostusojitus.

Sateinen syksy näkyy vesimäärissä, mutta tässä ojassa vesi virtaa kuivimpia kesäkuukausia lukuun ottamatta ympäri vuoden. Oja kerää yhteen noin 30 hehtaarin suuruiselta ojitetulta rämeeltä valuvat vedet.

Vuonna 2010 käynnistetty kunnostusojitushanke alkaa olla loppusuoralla. Poikkeuksellisen suuressa hankkeessa on mukana 26 metsänomistajaa ja lähes 500 hehtaaria suometsää. Perattavia ojia on noin 130 kilometriä.

”Yleensä kunnostusojitushankkeen koko on Etelä-Pohjanmaalla 35–40 ojakilometriä”, sanoo hanketta toteuttavan Otso Metsäpalveluiden metsäpalvelualue-esimies Hannu Ulvinen.

Valtaosa alueen suometsistä on ojitettu 1990-luvun taitteessa. Hankkeen käynnistäneen metsänomistajan Esko Alakojolan mukaan ajatus kunnostusojituksesta syntyi harvennushakkuiden yhteydessä.

”Ajattelimme, että ojituksen ja kulkuyhteydet voisi laittaa samalla kuntoon”, hän sanoo.

Vesistöt huolena

Kunnostusojitustarpeen määrittämisestä käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Taustalla ovat erityisesti vesistövaikutukset, joita soiden metsätalouskäytöllä on.

Kunnostusojitus tehdään yleensä hakkuun yhteydessä. Taustalla on se, että hakkuut nostavat veden pintaa, kun haihduttavan puuston latvusmassa pienenee.

Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Timo Silverin mukaan kunnostusojitus on perusteltua vain, jos samassa yhteydessä tehdään tarvittavat hakkuut.

Kunnostusojitustarpeen tunnistaa siitä, että puuston kasvu hidastuu ja ojat ovat matalia ja sammaloituneita. Yleensä riittää, että kunnostusojitus tehdään kerran kiertoajan kuluessa.

Vesistövaikutusten hillitsemiseksi kunnostusojitusten yhteydessä tehdään erilaisia vesiensuojelurakenteita: laskeutusaltaita, lietekuoppia, kaivukatkoja ja pintavalutuskenttiä. Niiden tavoitteena on hidastaa veden virtausta, jotta ravinteet eivät kulkeutuisi veden mukana.

”Laskeutusaltaat pidättävät kunnostusojituksen jälkeisinä vuosina keskimäärin 30 prosenttia veden mukana kulkeutuvasta aineksesta. Hyvin toimivat altaat voivat pidättää 70 prosenttia”, sanoo Tapion vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu.

Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 18/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.