Diagnoosi kaakkoissuomalaisessa männikössä on varsin selvä. Ruskeaneulasisiksi ja harsuuntuneiksi muuttuneiden mäntyjen tyveltä löytyy karikekerrosta kaivamalla popkornimaisia sekä kanelinruskeita kääpiä.
”Nuo ovat tyypillisiä oireita ja tuntomerkkejä. Männikössä jyllää suurella varmuudella männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tuula Piri.
Tyvitervastaudista kärsivä metsikkö odottaa ensiharvennushakkuuta, mutta kuolevista puista ei ikinä tule tukkia.
”Juurikääpä lahottaa männyn juuria ja tappaa jälsikerroksen puun tyveltä, mikä estää veden sekä ravinteiden nousun puun runkoon. Koko neulasto ruskistuu kerralla ja puu kuivuu pystyyn”, Piri sanoo.
Ensiharvennusikäisessä männikössä puita tulee kuolemaan myös jatkossa. Metsänomistajalla on edessään vuosien taistelu tautikierrettä ja metsän alenevaa tuottoa vastaan.
”Männynjuurikääpäpesäkkeessä ei oikeastaan mikään puulaji säästy tartunnalta. Pahimmillaan metsään jää aukko juurikääpäpesäkkeen kohdalle.”
Harmaaorvakkaa hakkuissa
Onko männikkö siis menetetty – vain onko jotain vielä tehtävissä? Tyvitervastaudin etenemistä on Pirin mukaan vaikea ennustaa.
”Joskus tauti tyrehtyy itsestään. Taudin etenemisen tai pysähtymisen syitä ei tunneta.”
Männyn kyky sietää juurikääpää juuristossaan paranee puun varttuessa.
”Männyt voivat hyvin kasvaa käyttökelpoisiksi tukkipuiksi, mutta lahoa vastaan taisteleminen hidastaa puiden kasvua.”
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 15/2018.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.