Mäntytukki oli sahurien ostoslistan ehdoton ykkönen sahauksen alkuhämäristä 2000-luvulle. 

Käänne oli nopea. Vielä 1990-luvulla pelättiin, että Etelä-Suomen järeät kuusikot lahoavat kysynnän puutteessa metsiin. Nyt kuusitukkia hakataan kestävyyden rajoja kolistellen.

Yhtä ainoaa syytä käänteelle ei ole. Todennäköisesti ratkaisevinta on ollut mäntysahatavaran takaiskut koti- ja vientimarkkinoilla.

”Ensin tuli finanssikriisi. Sitten arabikevät 2011 mullisti suomalaisen männyn asiakasmaita, kuten Algeriaa, Libyaa ja Egyptiä eivätkä ne ole toipuneet ennalleen”, toteaa pitkän linjan sahamies, Westas Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra. 

Toinen sahabisneksen konkari Sahateollisuus ry:n pitkäaikainen johtaja Kai Merivuori huomauttaa, että kilpailevat materiaalit ja valmistustekniikat syrjäyttivät arvokkaat mäntylaadut esimerkiksi ikkunan puitteiden materiaalina.

”Alumiini, muovit ja myös halvemmista mäntylaaduista sormijatketut ja liimatut komposiitit ovat korvanneet hidaskasvuisen, hieno-oksaisen mäntysahatavaran.”

Laatumännyn kasvatus ei kannata

Kysynnän puutteen vuoksi osa sahoista ei enää lajittele parhaita mäntylaatuja erikseen.

Osaltaan männyn menekkiä heikentää sekin, että Japani on lisännyt vajaakäytöllä olleiden metsävarojensa käyttöä ja valtio tukee puunkorjuuta. Sikäläisellä sypressillä korvataan mäntysahatavaraa. Sahatavaran hinnan noustua se on entistäkin houkuttelevampaa.

Merivuori osoittaa sormella myös sahatavaran kulutustottumuksia Suomessa.

”Pitääkö jokaisen rakennustolpan olla närettä”, hän kysyy.

Metsistä saatavien mäntytukkien laadun huononempinen ei sen sijaan selitä kuusen voittokulkua.

”Harmittaa, kun puhutaan, ettei laadukasta mäntysahatavaraa enää saisi. Sahoille tulee yhä laadukkaita tukkeja ja pystyisimme nykytekniikalla erottelemaan vaikka yksittäisiä lautoja, mutta niille ei löydy maksajia”, sanoo Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck.

Merivuori näkee, ettei hitaasti kasvavan laatumännyn kasvatukseen nykyisellään kannata satsata.

Kuusen sahaus yksikertaisempaa

Kuusitukkia opittu jalostamaan entistä laadukkaammiksi tuotteiksi.

Keski-Euroopan puusepille kuusi on mäntyä tutumpi materiaali. Myös sisäverhouksessa vaalea, helposti maalattava kuusi on voittanut männyn. Näin esimerkiksi vanhastaan mäntyä suosineessa Britanniassa kuusen osuus Suomen sahatavaraviennistä on noussut radikaalisti.

Suurten havuvaneritehtaiden käynnistyminen 1990-luvulla lisäsi osaltaan järeän kuusitukin kysyntää ja hintaa.

Keiteletimberin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio muistuttaa, että puurakentamisen nousun siivittämä CLT-levyjen tuotanto on vahvistanut kuusen kysyntää. Myös liimapuun valmistuksessa käytetään kuusta.

”Kuusi on paremmin liimattavaa kuin mänty. Sitä on helpompi jalostaa.”

Hän ennustaa, että kuusitukin saatavuus vähenee muun muassa metsätuhojen vuoksi maailmalla. Tämä voi suosia Suomen ja Ruotsin sahureita. Tosin esimerkiksi Suomen metsissä on lähivuosikymmeninä runsaasti mäntyä hakattavaksi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.