Mikä terä sopii varhaisperkaukseen?

Minulla on isohko varhaisperkaustyömaa. Ongelmana on maaperän kivisyys, jonka vuoksi raivausterä tylsyy helposti. Olisiko raivaussahaan saatavilla teriä, jotka sopivat varhaisperkaukseen eivätkä ole arkoja kiveen sahaamiselle. Voiko esimerkiksi kolmioterää käyttää vesakon raivaamiseen?

Varhaisperkauksessa tavoitteena on, ettei kasvatettavien taimien kasvu kärsi vesakon varjostuksen ja juuristossa tapahtuvan kilpailun takia. Perkauksessa poistetaan siis kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa puustoa ja vesakkoa.

Maaperän kivisyys on usein haittana raivauksia ja perkauksia suoritettaessa. Taimet istutetaan muokkausjäljen ylimpiin kohtiin, mikä lisää sahattaessa osumisvaaraa maapenkkaan tai kiveen. Valitettavasti sellaista terää, joka ei vaurioidu tai tylsy kiveen tai maapenkkaan osuessaan, ei ole.

Kun on kysymys varhaisperkauksesta, vapautettavan taimen ympärillä on vesakkoa, vatukkoa, horsmikkoa ja usein myös heinää. Erilaisia teräratkaisuja on kehitetty ja testattu kiitettävästi. Hybriditerät on kehitetty käytettäväksi näihin kohteisiin. Kolmioterää voi käyttää vesakon raivaamiseen, kun raivattavan vesakon vahvuus ei ylitä kynän vahvuutta. Kovapalaterä on hyvä kohteisiin, joissa on hiekkaa ja kivipölyä poistettavan vesakon katkaisukohdassa. Näitä kohteita ovat esimerkiksi hiekkateiden varret ja ohuthiekkaiset muokatut kohteet. Kovapalateräkin tylsyy ja kiveen osuessa voi kovapala irrota kokonaan.

Paras keino välttää kiveen sahaaminen on raivaustekniikan soveltaminen terää säästäväksi. Raiva-veistä ei myöskään kannata unohtaa.

LEO SAASTAMOINEN

Oksille vai juurille?

Olen istuttanut 10 vuotta sitten vanhalle pellolle kuusia. Kuuset ovat nyt vajaa 10-metrisiä, ja osa on monilatvaistunut eli boorin puutos vaivaa. Olen aikeissa levittää käsiruiskulla Bortracia. Ruiskutetaanko liuosta oksille vai maahan juuristoon?

Boorin puutos on erityisesti Itä-Suomen kaskialueiden ongelma. Yleisintä boorin puutos on metsitettävillä pelloilla ja lepikoissa, joissa typpeä eli kasvuvoimaa on yllin kyllin. Viljavilla kasvupaikoilla puiden pituuskasvun tyrehtyminen ja monilatvaisuus kouraisevat erityisen pahasti metsänomistajan tilipussia.

Ongelman poistamiseksi on nykyisin tarjolla monia vaihtoehtoisia lannoitteita, joiden käyttömäärät ja levitystavat vaihtelevat. Yhdistetyssä kasvatus- ja boorilannoituksessa varttuneeseen metsään voidaan levittää runsas puoli tonnia typpeä, fosforia ja booria sisältävä NP-lannoitetta hehtaarille. Pelkkää booria kylvettäessä rakeistettuun tuhkaan sekoitettua lannosta pannaan hehtaarille noin 300 kiloa. Tuhka ei sisällä kasvua lisäävää typpeä, mutta sillä pyritään takaamaan lisätyn boorin hidas liukeneminen. Edellä mainittujen lannoitteiden levitys tapahtuu suuren käyttömäärän vuoksi yleensä helikopterilla, traktorilla tai mönkijällä.

Koska itse booria levitetään lannoituksessa korkeintaan kolme kiloa hehtaarille, löytyy markkinoilta myös vähätöisiä ja kevyitä vaihtoehtoja. Jauheinen soluboori sisältää kaksikymmentä prosenttia booria, joten sitä tarvitaan hehtaarille noin viisitoista kiloa. Helpoin tapa tehdä lannoitus käsipelillä on nestemäinen Bortrac, jota levitetään maastoon kysyjän mainitsemalla käsiruiskulla tai nykyisin myös dronella noin kaksikymmentä litraa hehtaarille veteen lantrattuna.

Jos mahdollista, nestemäinen boori kannattaa levittää tasaisesti maahan ja aluskasvillisuuteen, koska puiden juuret ulottuvat metsässä käytännössä kaikkialle. Jos booria menee vahingossa myös puiden lehvästöön, pieni osa siitä voi imeytyä suoraan puuhun, mutta valtaosa huuhtoutuu maahan sateiden mukana. Boorin vaikutus tulee juurten kautta, joten maaperä on tämän hivenravinteen lopullinen osoite.

KARI MIELIKÄINEN

Seuraavalle polvelle vai lahjaluontoinen kauppa?

Isäni on yli kahdeksankymmenen vuoden ikäinen metsänomistaja ja itse olen alle neljänkymmenen. Minulla on kaksi alaikäistä lasta. Isäni haluaa lahjoittaa metsätilansa lapsilleni. Hänen mielestään näin säästetään veroissa. Itse haluaisin ostaa tilat lahjanluonteisella kaupalla. Onko lapsilleni lahjoittaminen paras vaihtoehto sukupolvenvaihdokseksi?

Kun ottaa huomioon teidän ikänne ja lastenne alaikäisyyden, en katso isänne esittämää vaihtoehtoa parhaaksi mahdolliseksi tavaksi tehdä sukupolvenvaihdos.

Te voitte allekirjoittaa lahjoituksesta laaditun lahjakirjan lastenne puolesta. Jos teille jäisi määräaikainen hallintaoikeus, mikä olisi edullisempi vaihtoehto kuin suora lahjoitus, tarvitaan edunvalvojan sijainen ottamaan alaikäisille tuleva lahja vastaan.

Kun viimeksi hain Digi- ja rekisteröintivirastosta edunvalvojan sijaista, se kesti yli puoli vuotta. Joten suosittelen sellaista vaihtoehtoa, jossa ei joudu tämän viraston kanssa seurustelemaan. Jos metsätilat tulevat alaikäisille, niin on pakko olla edellä mainitun viraston valvonnassa.

Kun ottaa huomioon teidän ikänne, esittämäsi vaihtoehto tuntuu mielekkäältä. Teille tulisi metsävähennys käyttöön, ja maksettava lahjavero jäisi kohtuulliseksi. Tässä vaihtoehdossa metsäomaisuus olisi täysin teidän hallinnassanne. Teille jäisi myös kaikki vaihtoehdot käytettäväksi, kun tulee aika siirtää tilat seuraavalle sukupolvelle.

VÄINÖ SIKANEN

Miten käy metsävähennyksen?

Ostin kaksitoista vuotta sitten sadan hehtaarin tilan ja viime vuonna viidenkymmenen hehtaarin tilan. Ensimmäisenä hankitun tilan metsävähennyksen olen käyttänyt kokonaan ja viimeisenä hankitun tilan metsävähennys on käyttämättä. Jos myyn ensimmäisenä hankitun tilan pojalleni, joudunko tulouttamaan metsävähennystä? Entä säilyykö käyttämätön metsävähennys?

Koska olette omistanut tilan yli kymmenen vuotta, niin kauppa on sukupolvenvaihdosluovutus ja luovutusvoittoverovapaa. Käytettyä metsävähennystä ei tulouteta. Se jää kuitenkin rasittamaan teitä, joten menetätte mahdollisuuden käyttää viimeksi ostetun tilan metsävähennystä.

Verottaja on nyt laatinut selvät ohjeet tulouttamatta jääneistä metsävähennyksistä. Ne säilyvät rasitteena, vaikka ei omistaisi enää metsätiloja. Verottajan mukaan ohjeistus tarkoittaa, että vaikka hankitaan uusi tila viidentoista vuoden jälkeen, niin tulouttamattomat metsävähennykset otettaan huomioon ostetun tilan metsävähennysten käytössä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulouttamaton käytetty metsävähennys säilyy ikuisesti rasitteena myöhemmin hankitun tilan metsävähennyksen käytössä.

Olisi toivottavaa, että verottaja tekisi päätöksen tulouttamatta jääneen metsävähennyksen vanhenemisesta. Suomen lakien mukaan kaikki rikokset paitsi murha vanhenevat kymmenessä vuodessa. Olisi järkevää, että tulouttamatta jääneet metsävähennykset vanhenisivat esimerkiksi viidessä vuodessa.

VÄINÖ SIKANEN

Sähkölinjan verotus?

Mailleni rakennetaan leveä sähkölinja. Mitä vaikutuksia tällä on verotuksessa?

Sähkölinjan alle jäävän pinta-alan arvo on vähennettävä metsävähennyspohjasta, jos tila on metsävähennyskelpoinen. Hankintahinnasta lasketaan sähkölinjan alueen hinta hankinnan keskimääräisen hehtaarihinnan perusteella tai silloisen todellisen arvon mukaan, jos sellainen on saatavilla. Alueen arvo vähennetään sen jälkeen hankintahinnasta ja sitä kautta myös metsävähennyspohjasta.

Yhtiön maksama johtoaluekorvaus sekä puustosta maksettu korvaus on kokonaisuutena luovutusvoittoveron alaista ja hankintameno-olettama on 80 prosenttia. Saatu korvaus ilmoitetaan lomakkeella 9 tai OmaVero-verkkopalvelussa.

Jos metsänomistaja myy puut erikseen, on puista maksettu korvaus normaalia metsätalouden pääomatuloa.

HANNU JAUHIAINEN

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.