Hakkuuaukoille on istutettu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla lisää niin männyn- kuin rauduskoivuntaimia. Koivun suosio on noussut jopa niin voimakkaasti, ettei koivuntaimia ole riittänyt kaikille halukkaille.
”Etenkin koivulla kysynnän kasvu on ollut nopeampaa ja siihen vastaaminen ei ole pysynyt mukana. Sen vuoksi olemme tehneet muutamana edellisenä keväänä kesäkoivua, jotta saadaan kysyntää ja tarjontaa tasapainoon”, kertoo Partaharjun Puutarhan toimitusjohtaja Hanna Suhonen.
Myös UPM:n Joroisten taimitarhan päällikkö Nina Mustonenkertoo, että männyn- ja koivuntaimien tuotantomäärät ovat nousseet selvästi viime vuosina.
”Koivun suhteellinen määrä on kasvanut mäntyäkin rajummin, mutta Joroisten taimitarhalla mäntyjä vielä ainakin toistaiseksi tuotetaan koivuja enemmän.”
Kuusta korvaamaan
Partaharjun Puutarhan Hanna Suhonen arvoi, että aiemmin vahvasti kuusipainotteisen Itä-Suomen istutusaukoilla ollaan siirtymässä enemmän myös muihin puulajeihin. Männyn- ja koivuntaimien istutusmäärät ovat kasvaneet muun muassa Suomen suurimpiin kuuluvan Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella.
”Koivuntaimia olisi mennyt enemmän kuin taimitarhoilta oli saatavilla. Samalta näyttää tilanne tänä vuonna”, sanoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen.
Niin Pajunen kuin Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen sanovat, että kyse ei ole pellonistutuksista, vaan koivulla korvataan kuusta metsissä.
”Ainakaan toistaiseksi ei ole tullut ilmoituksia, että lisääntynyt männyn- ja koivunistutus olisi näkynyt hirvivahinkojen määrässä”, Väänänen kertoo.
Hirvet aiheuttavat metsätaloudelle eniten vahinkoa nimenomaan syömällä puita männyn- ja rauduskoivuntaimikoista.
Mäntymäärien kasvu hidastumassa
Taimitilastojen perusteella kuusi on yhä ylivoimaisesti suosituin istutuspuu. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuonna 2023 istutuksiin toimitettiin 105 miljoonaa kotimaista kuusta.
Mäntyjä lähti samana vuonna kotimaisilta taimitarhoilta noin 60 miljoonaa ja koivuja yhdeksän miljoonaa. Männyn ja koivun istutusmäärät ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina miljoonilla taimilla.
Etelä-SavonVesa Väänänenmainitsee muutoksen syiksi ilmaston lämpenemisen ja havahtumisen monipuulajisuuden hyötyihin. Metsänomistajat ovat ymmärtäneet kuusikoiden riskit, kuten kuivuuden, hyönteistuhot ja juurikääpäsienen.
Toisaalta jalostetut rauduskoivuntaimet kasvavat nopeasti ja koivupuutavaralle ja koivupolttopuulle on ollut kasvava kysyntä itäpuun tuonnin loputtua.
”Tämän kevään osalta voisi ehkä todeta, että mäntymäärät eivät enää kasva kovinkaan paljoa, mutta rauduskoivulla on kyllä kysyntää”, kertoo taimituottaja Mellanå Plantin Rainer Bodman.
Lapin metsänuudistaso laskenut?
Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen kertoo, että Pohjois-Suomessa männyntaimien määrä on olennaisesti laskenut viimeisen reilun viiden vuoden aikana. Männyn suhteellinen osuus taimista on kuitenkin pysynyt suurin piirtein samalla tasolla.
”Pääsyy on Lapin ja pohjoisen metsänuudistamisen tason lasku. Metsiä jätetään hakkuun jälkeen uudistamatta, hakataan harvaan siemenasentoon, kylvetään tai poimitaan vain isompi puusto.”
Kemin tasalta etelään männyntaimien kysyntä on sen sijaan Salmisen mukaan kasvanut ja tuntuu kasvavan edelleen.
”Rovaniemen taimitarhamme ei pystyisi enää toimimaan Suomen toimitusten varassa, mutta tarhalla menee hyvin, kun suurin osa taimista myydään Ruotsiin.”
Salminen kertoo, että koivun määrä on Fin Forelian taimitarhoilla kolminkertaistunut muutamassa vuodessa.
”Koivun kasvatusmäärä lasketaan meillä nyt miljoonissa. Tunnetusti koivua menee enemmän Kaakkois- ja Itä-Suomeen kuin Keski-Suomeen, länsirannikolle tai pohjoiseen.”
Salminen muistuttaa kuitenkin, että yhtiö toimittaa yhä kymmenkertaisen määrän mäntyä verrattuna koivuun. Koivun istutusmäärät olivat aiemmin vuosia niin alhaisia, että koivuntaimien määrä on suhteutettuna yhä pientä verrattuna kuuseen ja mäntyyn.
”Kun ajatellaan männyn ja koivun menekkiä, on hyvä muistaa, että Suomessa on olennaisen isojakin toimijoita, jotka istuttavat pelkästään havupuita.”
Oletko istuttanut viime vuosina koivua tai mäntyä? Ovatko taimet selvinneet ilman tuhoja? Lähetä vinkki valtteri.skytta@metsalehti.fi
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään