1. Mikä on piennartie?

Piennar- eli penkkatie on metsään tehty ajoura, joka kestää maaperästä, tien rakenteesta ja vuodenajasta riippuen traktorin, mönkijän, hakkuukoneen, puutavaranajokoneen tai tukkirekan painon. Piennartie sijaitsee yleensä yhden metsänomistajan mailla. Niitä on perinteisesti tehty varsinkin suometsiin kunnostusojitushankkeiden yhteydessä, mutta piennartien voi tehdä myös kangasmaalle.

2. Mitä hyötyä piennartiestä on?

Piennartie helpottaa metsänhoitoa ja puunkorjuuta. Esimerkiksi taimilaatikot on mukavampi kuljettaa metsäpalstalle tietä pitkin kuin metsän läpi. Puunostajat taas ostavat mieluiten sellaisia leimikoita, joille on tieyhteys.

Puunkorjuuta piennartie helpottaa varsinkin suometsissä. Ojitetulle suolle rakennettu piennartie kestää tukkirekan painon talvella roudan aikaan. Lisäksi piennartietä voidaan käyttää niin sanottuun jatkettuun metsäkuljetukseen, jossa puut ajetaan puutavaranajokoneella tietä pitkin varastopaikalle. Tästä on hyötyä varsinkin sellaisissa suometsissä, joista puuta voidaan korjata kesälläkin.

Kangasmailla piennartie soveltuu erityisesti traktorilla ja mönkijällä liikkumiseen. Piennartie kestää talvella tukkirekan painon kangasmaillakin, mutta puunkorjuun helpottamiseksi kangasmaalle voi olla järkevämpää rakentaa metsäautotie. Silloin metsäpalstalle pääsee tukkirekalla ympäri vuoden.

3. Minkä kokoiselle palstalle piennartie kannattaa tehdä?

Piennartie kannattaa tehdä, jos metsäpalsta on 20–30 hehtaarin suuruinen ja sille ei johda tietä. Puukaupassa nyrkkisääntö on, että puutavaran lähikuljetusmatka ei saisi nousta yli 300 metriin. Lähikuljetusmatka tarkoittaa matkaa, jonka puutavaranajokone kuljettaa puita hakkuukoneelta tukkirekalle. Mitä pidempi matka on, sitä kalliimmaksi korjuu tulee.

4. Miten piennartie tehdään?

Suometsissä piennartiet tehdään yleensä niin, että niiden toisella reunalla kulkee oja. Tien paikalta hakataan puut pois, ja kannot nostetaan ylös. Tien runko tehdään ylösalaisin käännetyistä kannoista, ja tie päällystetään ojasta kaivetulla maalla.

Kangasmailla piennartie tehdään pitkälti samalla tavalla kuin suometsissä, mutta kantoja ei yleensä käytetä tien runkona. Jos palstalla ei ole ongelmia vesitalouden kanssa, voidaan oja jättää kaivamatta. Silloin riittää, että tieuralta kaadetaan puut ja poistetaan kannot.

Jos taas vesitalouden kanssa on ongelmia, ojat kannattaa kaivaa tien molemmille puolille ja vesi johtaa rumpuputkien avulla tien ali. Silloin piennartie alkaa tosin lähennellä kustannuksiltaan metsäautotietä.

Mursketta tai muita päällysrakenteita piennartielle ei yleensä ajeta.

5. Mitä piennartien teko maksaa?

Suometsissä piennartien teko maksaa kahdesta kolmeen euroa metriltä. Kangasmailla hinta vaihtelee eurosta viiteen euroon metriltä. Kangasmailla hintaan vaikuttaa muun muassa se, miten paljon tien ali joudutaan johtamaan vettä rumpuputkien avulla.

Kevyelle kuljetuskalustolle tehtävä tie on halvempi kuin raskaalle kuljetuskalustolle tehtävä.

6. Vaaditaanko piennartien tekoon lupa?

Jos tien rakentaa kokonaan omille mailleen, lupaa ei yleensä tarvita.

Jos piennartie sen sijaan liitetään yleiseen tiehen, tarvitaan liittymälupa. Sen myöntää paikallinen ely-keskus. Kemeratuetuissa suometsän hoitohankkeissa liittymäluvan kustannukset ovat tukikelpoisia.

Jos suunniteltu piennartie kohdistuu metsälakikohteeseen, voi tien tekeminen edellyttää metsälain mukaisen poikkeusluvan hakemista. Luvan myöntää Metsäkeskus. Lähtökohtaisesti metsälakikohteita pitäisi tietä suunniteltaessa kuitenkin välttää.

Vähäistä suuremmista kunnostusojitushankkeista, kuten kemeratuetuista suometsän hoitohankkeista, on tehtävä ojitusilmoitus paikalliselle ely-keskukselle. Ely-keskus päättää, edellyttävätkö ojitukset tai piennarteiden rakentaminen vesilain mukaisia lupia.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 7/2019.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.