Erkki Savolainen on Pieksämäellä toimivan Partaharjun Puutarhan pääomistaja ja myös merkittävä metsänomistaja.

Partaharju on Suomen suurin ja mitä ilmeisimmin tehokkain metsäpuun taimien tuotantoyksikkö. Päätuote ovat kuusentaimet, joita lähtee vuosittain metsään noin 20 miljoonaa kappaletta.

Vaikka kuusentaimi on päätuote, Savolainen vaatii kuusenistutusten voimakasta rajoittamista. Metsien tuhonkestävyyden vahvistaminen on hänen mukaansa paljon isompi asia kuin oman yrityksen mahdolliset menetykset taimibisneksessä.

”Olen varautunut siihen, että tämä puheenvuoro vähentää taimiemme kysyntää”, Savolainen sanoo.

Sekametsä halvin vakuutus

Savolainen on liikematkoillaan nähnyt Keski-Euroopan kuusimetsien lohduttoman tilanteen. Hän pelkää, että Suomen metsät ovat samalla tiellä.

Savolainen varoittaa puhtaiden kuusikoiden tuhoalttiudesta. Mahdollisimman monipuulajiset sekametsät ovat halvin vakuutus seuraavalle puusukupolvelle.

Viime aikoina eri metsäorganisaatiot ovat ilmoittaneet laskevansa kuusen istutustiheyttä 1 800 taimesta 1 600 taimeen hehtaarille, jotta myös sekapuille jäisi kasvutilaa (ks. sivu 12). Tätä Savolainen pitää lähinnä kosmeettisena. Todellista apua sekametsien luomiseen se ei toisi.

”En näe mitään järkeä istuttaa uudistusaloille yli 1 000 kuusta hehtaarille. Kuusen istutuksia on rajoitettava vaikka metsälakia tiukentamalla, ellei muu auta. Tämä on niin tärkeä asia.”

Koivutkin kannattaa istuttaa

Savolaisen tavoitteena on, että uudet metsät perustettaisiin aina mahdollisimman monipuulajisina pois lukien karut mäntymaat. Metsiä tulisi hoitaa niin, että vielä toisessa harvennuksessa voidaan tuhotilanteen mukaan valita, millainen puulajivalikoima jätetään varttumaan kohti päätehakkuuta.

Kuusten sekapuiksi Savolainen istuttaisi rauduskoivuja ja suotuisiin paikkoihin myös lehtikuusia. Muu lehtipuusto saa tulla luonnostaan: leppää, pihlajaa ja mieluusti myös nopeasti kasvavaa haapaa.

”Koivutkin kannattaa istuttaa. Jalostetuista siemenistä kasvatettavat istutustaimet kasvavat jopa 35 prosenttia maatiaiskoivuja nopeammin. Se merkitsee varhaisempia harvennuksia ja lisätuottoa jopa 50 kuutiota hehtaarille kiertoajan kuluessa.”

Hänen mukaansa istutuskoivujen etuna on myös se, että ne kasvavat nopeasti niin pitkiksi, etteivät niiden oksat piiskaa kuusten latvuksia.

Hirvikanta on saatava sellaiseksi, että männyn ja koivun istutus onnistuvat, Savolainen vaatii. Metsästäjien tulisi hänen mukaansa osallistua tuhojen torjuntaan.

Harvennuksessa kaikki puut samanhintaisia

Erkki Savolainen esittelee uudistusaloja, joille on jätetty säästöpuiksi järeitä haapoja. Niitä hän aikoo jättää myös tulevaisuudessa, mutta uudella taktiikalla.

”Esimerkiksi viiden puun ryhmästä voi kaataa kaksi ja jättää kolme säästöpuiksi. Kaadetun haavan jälkeen syntyy valtava määrä nopeakasvuisia vesoja, jotka tuottavat monimuotoista lehtipuusekoitusta uuteen puusukupolveen.”

Haapavesakko on mahdollisuus myös puuntuotannolle.

”Haavat kasvavat nuorina nopeasti. Ensiharvennuksessa niistä saa saman hinnan energiapuuna kuin muistakin puista.”

Kukkia, taimia ja liimapuuta

• Partaharjun Puutarhan liikevaihto oli viime vuonna 32 miljoonaa euroa. Puutarhan tärkein tuote ovat tulppaanit, joita yritys tuottaa vuosittain lähes 40 miljoonaa kappaletta. Tulppaanien tuottajana se on Euroopan suurimpia.
• Metsätaimia Partaharjulla tuotetaan noin 35 miljoonaa vuodessa. Niistä 20 miljoonaa on kuusentaimia ja mäntyjä vajaat 10 miljoonaa tainta.
• Yritykseen kuuluu myös liimapuutehdas ja saha. Puutuotteet menevät pääosin vientiin, tärkein vientikohde on Japani.
• Erkki Savolainen on yrityksen pääomistaja. Vähemmistöomistajana on toimitusjohtaja Hanna Suhonen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.