Kun Kontiolahden Urheilijoiden ja Kontiolahden kunnan istutusurakka alkaa, kokeneenkin tekijän itseluottamusta koetellaan.

Ensimmäinen tehtävä on nimittäin tunnistaa puulajit. Peräkärryssä on männyn, kuusen ja rauduskoivun lisäksi lehtikuusen, kynä- ja vuorijalavan, tervalepän ja metsälehmuksen taimia.

“Tavoittelemme sekapuustoisuutta. Muuttuvassa ilmastossa sekapuusto pienentää riskejä sille, että metsät kokevat laajempia tuhoja. Sekoitus hillitsee mahdollisten yhden lajin tuhonaiheuttajien etenemistä, esimerkiksi kuusenjuurikääpää”, perustelee Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama.

Hiiltä sitomaan

Istutustyön idea syntyi, kun Suomeen viime vuonna haettiin ampumahiihdon MM-kisojen isännyyttä. Haun yhteydessä Kontiolahden Urheilijat kumppaneineen sitoutui istuttamaan puita hiilipäästöjensä kompensoimiseksi.

Istutusta varten kunta osoitti metsitettäväksi sopivan alueen. Hiilensidonnan nimissä Suontama kannustaa muitakin.

”Kaikki kunnat voisivat tarkastella omia maa-alueitaan ja linjata, lähteäkö hoitamaan esimerkiksi vanhoja peltoheittoja niittyinä vai metsittämään niitä.”

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Miina nyökyttelee istutustyölle kannustavasti.

Hän tosin muistuttaa, että nykytiedon valossa sekametsä sinänsä ei ole tae suuremmasta hiilensidonnasta.

”Mutta jos sekametsät kestävät yhden puulajin metsiä paremmin muuttuvan ilmaston tuuli-, hyönteis- ja kuivuustuhoja, niin ne ovat myös hiilensidonnan kannalta parempi ratkaisu”, Miina sanoo.

Hän ohjeistaa, että tärkein sääntö sekapuustoisuuden rakentamisessa on sama kuin yleensäkin metsänuudistamisessa.

”On hyvä käyttää paikalliseen ilmastoon, kasvupaikan viljavuudelle ja maalajille parhaiten soveltuvia alkuperiä ja puulajeja.”

Mikrokuviot tulevat

Miina työskentelee hankkeessa, jonka on määrä koota tietoa metsänviljelyssä käytetyn puulajiston monipuolistamiseksi.

Riskit kirjanpainajatuhojen ja kuivien kesien yhdistelmästä arveluttavat, ja hankkeen taustalla onkin muun muassa tarve etsiä korvaajia kuuselle.

”Muuttuvassa ilmastossa riskit ovat jotakin sellaista, mitä emme ole koskaan aikaisemmin nähneet. Kaikki temput on syytä tehdä, että kuusta ei viedä liian karuille aloille”, Miina sanoo.

Hän lupailee, että metsänomistajat saavat ensi vuoden aikana 2020-luvun olosuhteisiin päivitettyä tutkimustietoa sekametsien perustamisesta.

Miina ennustaa, että jatkossa yhdellä uudistusalalla nähdään entistä useammin eri uudistamismenetelmien yhdistelmiä. Hän puhuu yhden kuvion sisälle määritettävistä ”mikrokuvioista” ja ”täsmämetsänhoidosta” kullekin mikrokuviolle.

”Esimerkiksi kahden hehtaarin kuvio voidaan jakaa kahteen osakuvioon. Kuvion kuivemmassa päässä laikutetaan ja kylvetään mäntyä. Viljavampi pää mätästetään ja istutetaan kuuselle.”

Tavoitteena on, että uutta tietoa liitettäisiin Metsään.fi-palveluun. Metsänomistaja voisi katsoa suosituksia, miten soveliaita hänen omat maansa ovat sekapuuston kasvattamiseen. Palvelu tarjoaisi myös ehdotuksia, mitä menetelmää käyttää, kun metsä uudistetaan mäntyä, kuusta ja koivua kasvattamalla.

”Jo se edistää asiaa, että pelaamme jatkossa kolmella yleisimmällä puulajilla. Täsmämetsätalous voi tarkoittaa, että yhdellä kuviolla käytetään käytännössä kolmea, kahta tai vain yhtä puulajia, kun uudistamiskohteiden olosuhteita täsmennetään.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.