”Koska EU:lla ei ole virallista metsäpolitiikkaa, sillä ei ole myöskään metsäasioihin erikoistuneita virkamiehiä. Se on sisäänrakennettu heikkous”, sanoo Euroopan metsäinstituutin (EFI) apulaisjohtaja Lauri Hetemäki.

EFI on kansainvälinen järjestö, jonka päätehtävä on välittää tutkimustietoa päätöksentekoon. Jäseninä on 29 valtiota ja 120 tutkimusta tekevää laitosta.

Hetemäki käy Brysselissä puolentusinaa kertaa vuodessa ja tapaa komissaareja, meppejä ja virkamieskaartia. Hetemäen mukaan EFI auttaa paikkaamaan Brysselin metsäasiantuntemuksen puutteita.

Pohjoismainen metsämafia

Brysselissä eri komissiot pelaavat sisäistä peliään ja asenne metsäasioita kohtaan vaihtelee, samoin käsitys Suomen metsien jamasta.

Suomi ja Ruotsi ovat lobanneet metsäagendaansa ilmeisen tehokkaasti, sillä Hetemäki on oppinut tuntemaan käsitteen ”pohjoismainen metsämafia”. Sillä tarkoitetaan sen suuntaista, että Suomi ja Ruotsi lokeroidaan perinteisiksi metsäteollisuusmaiksi, joiden agenda on kapea ja ennalta-arvattava – metsät ratkaisevat kaiken.

Hetemäen mukaan metsäagendaan suhtaudutaan ymmärtävämmin, jos mukana on muitakin kuin Pohjoismaita.

Lyhytkestoisiakin metsätuotteita tarvitaan

Hetemäkeä on aina kiehtonut viheliäisen vaikeiden kysymysten ratkominen. Aikoinaan hän profiloitui ensimmäisenä painopaperin kysynnän jyrkän laskun ennustajana.

Kolumnistin kynään hän tarttui, koska monista metsäsektorin muutostrendeistä puhutaan kapea-alaisesti – kuten ilmastonmuutoksesta.

”Mitä enemmän tiedämme ilmastonmuutoksesta, sen vaikeampaa on antaa suoraviivaisia toimenpideohjeita. Ensisilmäyksellä hyvältä näyttävä suositus voikin laajemmassa tarkastelussa osoittautua ongelmalliseksi.”

Esimerkiksi käy vaatimus siirtyä lyhytkestoisten metsätuotteiden valmistuksesta hiiltä pitkäksi aikaa sitoviin tuotteisiin, mikä yleistyksenä tarkoittaa vähemmän pehmopaperia ja enemmän puurakennuksia.

”Ymmärrettävä, mutta ei välttämättä mielekäs vaatimus, sillä maailma tarvitsee joka tapauksessa lyhytkestoisia tuotteita, kuten tekstiilejä ja pakkauksia. Tärkeää on, että ne valmistetaan mahdollisimman vähin ilmastopäästöin ja uusiutuvista raaka-aineista.”

Puu voi korvata synteettisiä tekstiilikuituja ja muoveja. Hetemäki muistuttaa myös, että Kiinan hiilipäästöt ovat noin kolme kertaa suuremmat kuin EU:n. Suomi vie Kiinaan lyhytkestoisia metsätuotteita, joilla pystytään vähentämään maan päästöjä.

Pidemmät kiertoajat, suuremmat tuhot

Toinen lähemmässä tarkastelussa toisenlaiselta näyttävä asia on metsien säilyttäminen hiilinieluina.

”Jos kiertoaikoja pidennetään, niin tuhot voivat lisääntyä”, Hetemäki sanoo ja muistuttaa, että metsätuhojen aiheuttamat hiilipäästöt ovat joissakin maissa voineet olla jopa viidennnes koko maan päästöistä.

Tshekissä kirjanpainaja tuhosi viime vuonna vanhoja kuusikoita määrän, joka vastaa kaksinkertaisesti maan vuotuisia hakkuita. Metsätuhot ovat olleet suhteellisen suuria myös Kanadassa ja Portugalissa.

”Metsien hiilinielujen pysyvyys metsätuhojen yleistyessä onkin yhä suurempi huolenaihe, eikä kiertoaikojen pidentäminen näytäkään niin yksiselitteisen hyvältä asialta. Hiilinielujen ja hakkuiden välille pitää löytää sopiva tasapaino.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 1/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.