Tammikuun suurimmassa metsätilakaupassa Muhoksella toimiva Perttulan yhteismetsä myi 716 hehtaaria eli yli puolet pinta-alastaan Tornatorille. Kauppahinta oli 1,7 miljoonaa euroa.
”Olimme tyytymättömiä metsästä saatavan tuoton ja metsien arvon suhteeseen. Ainakaan me emme saaneet tyydyttävää tuottoa pelkällä metsätaloudella”, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Rahja kertoo.
Närästystä herätti ja myyntihaluja ruokki myös, että neuvoteltu tuulivoimahanke kariutui poliittiseen vastustukseen.
Hankalahko välikoko
Rahja toteaa, että pienten yhteismetsien toiminta on henkilösidonnaista ja ”työt kaatuvat yhden henkilön niskaan”.
”Oli vähän hankala välikoko, sillä työtä on runsaasti, mutta ei niin paljon, että kannattaisi pitää palkattua ammattijohtoa.”
Yhteismetsässä vierastettiin hoitovastuun ulkoistamista taholle, jolla ei ole omaa taloudellista intressiä eli omistussidettä.
”Seuraavaksi mietitään hallinnon keventämistä. Varmaan siirrytään kahdesta vuosittaisesta osakaskunnan kokouksesta yhteen.”
Mahdollista on myös se, että hallinto muutetaan kolmen henkilön hoitokunnasta yhden henkilön toimitsijaksi.
Osuuksissa on taakankin tuntua
Perttulan yhteismetsä on perustettu vuonna 1917 ja osakastiloja on reilu 30. Yhteismetsälle jäi kaupan jälkeen yli 400 hehtaaria kasvullista metsämaata.
Yleisen elintason nousun vuoksi yhteismetsän vuosittaiset jako-osuudet eivät ole osakastilojen omistajille enää niin merkittäviä kuin taannoisina vuosikymmeninä.
”Pienten yhteismetsien osuuksista irrottautuminen on jokseenkin mahdotonta, sillä osuuksilla ei ole kysyntää. Vaihtoehtoja ovat yhteismetsän myynti tai purkaminen”, Rahja sanoo.
Myydyn tilan:
Pinta-ala 716 hehtaaria, josta taimikoita 200 hehtaaria, nuorta kasvatusmetsää 245 hehtaaria, varttunutta kasvatusmetsää 225 hehtaaria, uudistuskypsää 32 hehtaaria, kitu- ja joutomaata 12 hehtaaria
Puustoa 52 100 kuutiota, keskimäärin 74 kuutiota metsämaan hehtaarilla, tukkiprosentti 15
Kauppahinta 1 713 000 euroa, 2 433 euroa metsämaan hehtaarilta, 33 euroa kuutiolta
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ei selviä kuinka paljon myydystä pinta-alasta on suota. Jos sen osuus on kohtuullinen, niin luvuista päätellen tuntuisi olevan ostajalle hyvä kauppa. Paljon parhaassa arvokasvussa olevaa metsää. Jos oli lähes kokonaan suota, niin silloin luopuminen saattoi olla viisasta.
Taimikoiden perkaus maksaa, mutta varmaan tulee myös harvennustuloja. Tuotto tulee jälkipolvien eduksi tasearvon muutoksena.
Myynnistä joutuu maksamaan vähintään 18 % veroa. Hoitotyökustannukset pienentävät kassavirtaa todellisuudessa vain 73.5 %:lla, koska ne saa vähentää verotuksessa.
Oli varmaan hankala päätös. Olisiko ollut mahdollista löytää joku eläköitynyt metsäammattilainen vetämään hommaa?
Kaksi osakaskunnan kokousta on liikaa. Hoitokunnassa olisi mielestäni hyvä olla vähintään se 3 jäsentä. Jos koko touhu on yhden varassa, niin hänen mahdollisen estymisensä seurauksena kukaan ei oikein tietäisi mistään mitään.
Ahneus iski. Kuvastaa hyvin nykyihmisten ajatusmaailmaa, kaikki pitää saada helposti ja heti.
En usko, että Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsee pelätä suota. Siellä metsätalouskäyttöön otettu suo kasvaa paremmin kuin laihat kankaat. Suometsät kestävät kesän kuumia jaksoja vähintään yhtä hyvin kuin kankaat.