Kurjat korjuukelit jatkuvat – ”Tällä menolla sydäntalven leimikot jäävät korjaamatta”

Kuluva talvi on ollut leuto ja vähäluminen. Korjuuyrittäjien mukaan töitä on riittänyt kohtuullisesti, mutta pehmeimmille talvileimikoille ei ole päästy ­– eikä näillä näkymin ehkä päästäkään.

Lumi- ja routakerrokset ovat tänä talvena poikkeuksellisen ohuet suuressa osassa maata.  (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Lumi- ja routakerrokset ovat tänä talvena poikkeuksellisen ohuet suuressa osassa maata. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Talvileimikoille ei ole edelleenkään menemistä suuressa osassa maata.

Metsälehden haastattelemat korjuuyrittäjät kertovat samaa tarinaa: paksuturpeiset kohteet uhkaavat jäädä tänä talvena kokonaan korjaamatta. Etelässä leutoihin talvikeleihin on jo totuttu, pohjoisempana tilanne on poikkeuksellisempi.

Yrittäjien mukaan tarvittaisiin joko kunnon pakkaset tai paksu lumikerros, ennen kuin kosteat maapohjat kantaisivat korjuukaluston.

Suuria muutoksia säähän ei kuitenkaan ole luvassa. Esimerkiksi Forecan kuukausiennusteen mukaan tavallista lauhempi sää jatkuu pitkälle helmikuuhun.

Oulu: Tapahtunut vain kerran aikaisemmin

”Tällä menolla sydäntalven leimikot jäävät korjaamatta”, toteaa H. A. Forestin toimitusjohtaja Heikki Ahola.

Noin sadan kilometrin säteellä Oulusta toimivalla H. A. Forestilla on ollut riittävästi työmaita tänä talvena. Korjaamatta voivat kuitenkin jäädä paksuturpeiset kohteet sekä leimikot, joihin metsäajoa tulisi pitkästi.

Aholan muistikuvien mukaan tammi­–helmikuu on ollut vain kerran 2000-luvulla yhtä leuto kuin nyt.

”Toissa talvena satoi vettä tai oli pluskelejä joka viikko tammikuun puolivälistä helmikuun loppuun.”

Nyt koko Suomen rannikko on lähes lumeton Oulun korkeudelle saakka. Oulun seudulla lumikerroksen paksuus kasvaa noin 30 senttiin, kun siirrytään parikymmentä kilometriä rannikolta sisämaahan.

Aholan mukaan puunkorjuu pehmeimmiltä talvileimikoilta onnistuu, jos lunta on vähintään puolen metrin kerros tai kunnon pakkaset kovettavat maan. Kumpikaan vaatimuksista ei toteudu.

Niinpä suuressa osassa H. A. Forestin koneista on edelleen alla sulan maan aikana käytettävät, kantavat telat.

Koska leudot talvet todennäköisesti yleistyvät tulevaisuudessa, uusia teknisiä ratkaisuja etsitään. Pidempitelisiä koneita käyttämällä ja kantavampia telamalleja kehittämällä pintapainetta saadaan pienennettyä neljännes, Ahola kertoo.

Hänen mukaansa tiheän tieverkon merkitys korostuu lauhana talvena ja esimerkiksi penkkateiden avulla puu saadaan liikkeelle jo pikkupakkasilla.

Kuopio: Lunta niukasti, mustikanvarvut näkyvät

Myös Kuopion seudulla talvi on ollut poikkeuksellinen, toteaa toimitusjohtaja Jussi Hakkarainen Pekka Hakkarainen Oy:stä.

”Tammi–helmikuun vaihteen pitäisi olla parasta korjuukeliä ja talvea. Nyt sankoissa kuusikoissa mustikanvarvut näkyvät.”

Kuopiossa lunta on sen verran vähän, että maa routaantuisi Hakkaraisen mukaan nopeasti, jos tulisi pakkasia.

Kuopiosta pohjoiseen mentäessä lumipeitteen paksuus lisääntyy hieman. Pehmeät turvemaat kantavat sielläkin heikosti. Talviteiden varsille ja peltolaaneille on kuitenkin päästy.

Hakkarainen kiittelee, että suunnittelijat ovat onnistuneet löytämään kohteita, joiden korjuu onnistuu näilläkin keleillä.

”Kelit eivät saisi tästä kuitenkaan enää yhtään huonontua. Harvoin sitä tammikuussa toivotaan, että lunta tulisi lisää.”

Lahti: Yhtiöt harkitsevat ostojaan tarkemmin

Päijät-Hämeessä kurjiin talviin on jossain määrin jo totuttu. Wood Veks Oy:n toimitusjohtaja Janne Kangassalo kuvailee puunkorjuun tilannetta silti surkeaksi.

”Alkutalvesta kelit olivat ok, ensin tuli pakkasta ja sitten lunta.”

Poikkeuksellista on, miten lauhana talvi on tämän vuoden puolella jatkunut, sillä yleensä tammi­–helmikuussa on parhaat korjuukelit. Seuraus on, että korjuuseen sopivista leimikoista on niukkuutta.

”Tammikuu on mennyt kädestä suuhun -meiningillä. Peltojen takaiset työmaat ja suokohteet saavat unohtua. Ei ole kenenkään etu, että paikkoja mennään ehdoin tahdoin sotkemaan.”

Kangassalon mukaan talvien lämpenemisestä ja haastavista keleistä on seurannut, että yhtiöt miettivät entistä tarkemmin, millaisia leimikoita ne ostavat pystyvarantoihinsa. Myös yhteydenpito metsäkoneyrityksen ja metsäyhtiöiden välillä on lisääntynyt.

”Entistä enemmän puhutaan keskenämme ja yritetään etsiä sellaisia työmaita, mistä puuta pystytään korjaamaan.”

Kommentit (2)

  1. Panu

    Minusta lumettomuus on hyvä asia, koska silloin pakkanen jäädyttää maan. Monena vuonna on nähty, että kun lumet tulevat samaan aikaan kuin pakkaset niin koneet uppoavat kuin kesällä. Lumi ei auta jos maa ei ole jäässä.

  2. Pohjois-Pohjanmaalta ja Etelä-Lapissa huippu korjuukelit ja puun hinta hyvä. Kyllä kelpaa niillä, jotka tänne ovat sijoittaneet!

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut