”Korjuuvaurioiden korvauksessa ei ole vakiintuneita käytäntöjä”, MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala sanoo.

Korjuuvauriot ovat harvennushakkuiden ongelma. Yleisimpiä ovat runkovauriot. Liian voimakasta harventamista voi olla kahdenlaista, joista toinen on helppo, toinen vaikea tapaus.

”Tilanne on yksinkertainen, jos harvennusvoimakkuus on lakirajan alle. Silloin on rikottu lakia ja korvausvaatimus perusteltu. Mutta lakirajat ovat niin alhaalla, että niiden rikkominen on harvinaista.”

Tilanne muuttuu vaikeaksi jos harvennustiheys täyttää lakirajan, mutta ei täytä metsänhoitosuosituksia eikä harvennusvoimakkuudesta ole sovittu hakkuusopimuksessa tai sen liitteissä. Harvennustiheys voi mennä alle suosituksen myös siten, että kolhitut puut lasketaan mukaan.

”Se on vaikea tilanne, josta tietääkseni ei ole selvää oikeuskäytäntöä.”

Rintala neuvoo, että puukaupassa sovitaan jollakin tavalla tavoitetila, johon harvennuksessa pyritään. Mittarina voi olla pohjapinta-ala tai runkoluku tai molemmat. Jos määrittelyä ei ole, niin puunostajan on helppo vetäytyä sanomalla, että lakia tai sopimusta ei ole rikottu.

Tuplahinta vakiintunut korvaukseksi

Metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupoissa on yleensä ehto, että harvennuksissa noudatetaan metsänhoitosuositusten harvennusmalleja. Niiden alittaminen ei ole lakirikkomus vaan sopimusrikkomus.

Vakiintunut korvauskäytäntö on, että liikaa hakatun puumäärän hinta maksetaan kaksinkertaisena. Harvennuksissa tuplahinta tekee lisää joitain satasia hehtaarilla.

”Vakiintunutta menettelyä ei ole yleensä kyseenalaistettu. Joihinkin tapauksiin tällainen korvaus on hyväkin, joihinkin se ei riitä. Periaatteessa isompaakin korvausta voi yrittää, mutta silloin pitää olla valmius esittää laskelmat ja perustelut vahingonkorvaukselle vaikka tuomioistuimessa.”

Havupuuston arvokasvu ei romahda liian voimakkaaseen harvennukseen, vaan jäljelle jäävien puiden järeytyminen on sitäkin voimakkaampaa. Kuutiomäärä kärsii, mutta eurotarkastelussa menetys ei ole niin iso.

Seurausvauriot hankalia

Rintala varoittaa, että jos korjuuta ei tarkasta kunnolla, niin huomio saattaa kiinnittyä vähempiarvoisiin asioihin. Voimakas harvennus tai hankiaikaan jääneet pitkät kannot on helppo havaita, mutta vaurioiden aiheuttama siirtymä tukista kuitupuuksi, energiapuuksi ja jopa lahopuuksi on suurempi taloudellinen menetys.

Ongelmallista on, jos vauriot ilmenevät pitkällä ajalla hakkuun jälkeen. Näin voi olla, jos kokoojauran urapainuma on vaurioittanut juurenniskoja niin, että puu pysyy aluksi pystyssä, mutta myöhemmin kaatuu, lahoaa tai kuolee ja muuttuu kuitu- tai energiapuuksi.

”Tilanne, jossa on maasto-, puusto- ja juurivaurioita, on aina hankala eikä siihen ole yleisohjetta. Tapion ja Metsäkeskuksen korjuujälkimittausten pohjalta on tehty metsänhoitoyhdistyksille laskentamalli, jolla voi arvioida vahinkojen taloudellista merkitystä.”

Mittaustodistus saattaa viedä valitusoikeuden

Mittaustodistuksen hyväksyminen on puukauppatilin saamisen ehto. Monissa tapauksissa siihen liittyy, että samalla hyväksyy hakkuun ja korjuun oikein tehdyksi.

Tilanne on hankala metsänomistajalle, joka käy palstalla ehkä muutaman kuukauden kuluttua – hyväksy puukauppa, mittaus ja korjuu, että saat rahasi, mutta tiukan tulkinnan mukaan samalla menetät valitusoikeuden. Rintala tietää muutamia tällaisia, riitautuneita tapauksia.

Rintalan tietoon tulee muutama korjuuvauriotapaus vuodessa – käytännössä ne kaikkein vaikeimmat tapaukset, joihin pyydetään apua. Todellinen määrä on kuitenkin paljon suurempi.

Julkaistu Metsälehdessä 3/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.