Vähäsateinen syksy on kuivattanut metsämaat. Samalla ne kantavat metsäkoneita miltei yhtä hyvin kuin talvella jäätyneinä, joten puunkorjaajat ovat päässet jo talvileimikoiden kimppuun.
”Meillä on useita koneketjuja hakkaamassa talvikohteita. Kelien puolesta ei ole ongelmia, mutta haasteena on kuitupuun epävarma menekki”, selvittää Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka.
Hänen mukaansa työn alle on otettu myös uusia leimikoita, joiden myyjät toivovat nopeaa korjuuta.
”Leimikoita kannattaa teettää valmiiksi. Näin pystyy hyödyntämään esimerkiksi kuluvan syksyn kaltaiset suotuisat korjuuolosuhteet”, Matti Sojakka neuvoo.
Kesäleimikoilla puusta maksetaan yleensä pari euroa parempaa hintaa kuin talvikohteista. MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen ei usko, että talvileimikoiden korjuuajan pidentyminen muuttaisi hintasuhteita.
”Ratkaisevaa on markkinatilanne, joka riippuu puun kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Näkymät ovat jatkoa ajatellen hyvät, koska puun käyttö on lisääntymässä”, Leskinen kertoo.
Hänen mukaansa talvileimikoiden myyntimahdollisuudet ovat nyt totuttua paremmat, koska niitä saatiin korjattua jo viime talvena runsaasti ja sama tahti on jatkunut syys-lokakuussa.
Kausivaihteluja halutaan tasoittaa
Metsä Groupin Jyväskylän hankintapiirin piiripäällikkö Matti Rossi kertoo, että puuta korjataan tällä hetkellä täysin kierroksin. Äänekosken biotuotetehtaan puunhankintaa valmisteleva Metsä Group, kuten muutkin metsäyhtiöt, pyrkii tasoittamaan korjuun kausivaihteluita. Se helpottaa puuhuollon järjestelyä.
”Kesäleimikoista on aina pulaa ja talvikohteista ylitarjontaa. Korjuuaikaa laajentamalla työhuiput tasoittuvat. Tällaisena syksynä suometsien ja kuivapohjaisten kuusikoiden harvennukset onnistuvat erinomaisesti. Huonona talvena tilanne on hankalampi.”
Myös säästöjä syntyy.
”Koska sopivia leimikoita ei jouduta etsimään laajalta alueelta, kuten sateisina syksyinä, koneiden siirtokustannukset alenevat.”
Rossi arvioi, että 10–20 prosenttia talvileimikoista voidaan jatkossa korjata syksyn ja kesän aikana.
Metsänomistajilta toivotaan joustoa
Esimerkiksi Metsä Groupilla on tavoitteena, että osa yhtiön korjuuyrittäjistä hankkisi erikoisvalmisteisia telakoneita, joilla suometsistä voidaan korjata puuta ympäri vuoden. Näin ei oltaisi korjuussa vain suotuisten syksyjen varassa. Tällaisia tekniikoita ja menetelmiä onkin kehitetty määrätietoisesti.
”Entistä kantavammat telat ja muut varusteet ovat tärkeitä pehmeiden maiden hakkuille sulan maan aikana. Vähintään yhtä tärkeää on kuljettajien ja korjuun suunnittelijoiden koulutus ja ajattelutavan uudistaminen”, kertoo metsäkoneyritys Metsä-Multian johtaja Kai Laaja.
Metsä-Multia on parin viime vuoden aikana hankkinut koneisiinsa kantavuutta parantavia leveitä teloja. Uusimmat niistä ovat Koneosapalvelun valmistamia kaivinkoneteloja.
”Työ kysyy huolellisuutta. Hakkuukoneen kuljettajan on osattava levittää hakkuutähteet ajourille niin, että uran reunapuiden juurenniskat ovat suojassa. Yhtä tärkeää on myös osata arvioida, milloin hakkuu pitää olosuhteiden, esimerkiksi kovan sateen, vuoksi keskeyttää”, Laaja selostaa.
Hänen mukaansa talvileimikoiden korjuuaikaa venyttämällä hakkuumääriä pystytään lisäämään kymmenellä prosentilla. Edellytyksenä on, että yrittäjät panostavat henkilöstönsä osaamiseen ja varustavat koneensa pehmeiden maiden korjuuseen sopiviksi.
”Kesään ja syksyyn saadaan lisää työtä. Korjuun kannattavuus ei parane samassa suhteessa. Monella leimikolla joudutaan käymään kahdesti, koska hankalimmat osat pitää usein korjata vasta talvella.”
Laaja toivoo joustavuutta myös metsänomistajilta. Omine lupineen konemiehet eivät talvikohteille voi parhaillakaan syyskeleillä mennä, vaan siihen tarvitaan puun myyjän lupa.
”Perinteisesti moni metsänomistaja on halunnut kuusikoiden ja turvemaiden hakkuut talviaikaan. Tältä osin toivon uutta ajattelua. Esimerkiksi edellytykset kivennäismaalla kasvavien kuusikoiden harvennuksiin ovat nyt selvästi paremmat kuin loskalumella maaliskuussa.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
