Energiapuukauppa sujuu erinomaisen hyvin, kuitupuukauppa erinomaisen huonosti”, summaa metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila.

Kuitupuuta ostetaan hänen mukaansa jonkin verran pystykaupalla, mutta varsinkin hankintahakattua puuta on nyt vaikea saada kaupaksi. Katkotun kuitupuun, varsinkin havukuitupuun, varastot ovat vuodenaikaan nähden tavanomaista suuremmat, ja puun käyttö on pienentynyt.

Taustalla ovat Haimilan mukaan niin havukuidun lisääntynyt tuonti Venäjältä, kesällä riehuneen Päivö-myrskyn aiheuttama piikki puun tarjonnassa kuin paperin kysynnän hiipuminen.

”Sellutehtaat eivät enää käy laakerit punaisina”, hän toteaa.

Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Klemetti.

”Kuitupuun kysyntätilanne on maltillinen – ei heikko, mutta tarjontaa on enemmän kuin kysyntää.”

Sekä Haimila että Klemetti arvioi­vat kuitupuun kysynnän kuitenkin kääntyvän ennen pitkää nousuun. Se, milloin se tapahtuu, riippuu pitkälti paperituotteiden kysynnästä mutta myös ensi talven korjuuolosuhteista.

”Jos talvi on lauha, leimikoista tulee pulaa. Silloin kuitupuun kysyntä kääntyy kasvuun alkukesään mennessä. Jos taas korjuukelit ovat hyvät ja talvileimikoille päästään, kysyntä tasapainottuu vasta myöhemmin”, Klemetti sanoo.

Haimila huomauttaa, että suurta nousua kysyntään tuskin kuitenkaan on odotettavissa.

Koivukuidulla kysyntää

Kuitupuun hinnat kääntyivät kesällä monin paikoin laskuun, mutta sekä Haimila että Klemetti ennakoivat, että kevään hintatasoon palataan vielä.

”Se, milloin hinta nousee korkeammalle tasolle, riippuu kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Toivottavasti se palautuu normaaliksi ensi keväänä tai viimeistään ensi kesänä. Siinä vaiheessa nousevat myös hinnat”, Klemetti sanoo.

Sen suurempaan hinnannousuun kumpikaan ei kuitenkaan usko.

”Ei koronamaailmassa mitään merkittäviä nousuja ole odotettavissa”, Haimila toteaa.

Sekä metsänhoitoyhdistys Kaakon että Kainuun alueilla parhaiten kaupaksi käy nyt koivukuitu.

”Ei ole kovin kauan siitä, kun koivukuitu oli tuontikoivun takia ihan kirosana. Nyt lehtisellulla vaikuttaisi kuitenkin olevan markkinoilla kysyntää”, Haimila sanoo.

Energiapuulla hyvät näkymät

Energiapuun kysyntä on sen sijaan kasvanut molempien metsänhoitoyhdistysten alueella jo pidempään – ja sen ennakoidaan molemmissa myös jatkavan kasvuaan.

Tilanne on sama Satakunnassa toimivan metsänhoitoyhdistys Karhun alueella. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Jouni Peltoniemen mukaan energiapuun kysyntä on ollut kasvussa jo vuoden verran. Kuitupuun heikon kysynnän takia energiapuuksi on yhdistyksen alueella mennyt jonkin verran myös kuitupuuta.

”Parhaiten kaupaksi menee karsittu ranka. Se säilyy pinossa ja on helppo kuljettaa”, Peltoniemi kertoo.

Energiapuun kasvavan kysynnän taustalla on pyrkimys vähentää turpeen ja kivihiilen käyttöä energiantuotannossa.

”Energiapuun käyttäjät ovat pitkälti samoja kuin ne, jotka käyttävät turvetta polttoaineena. Energiapuulle tulee koko ajan lisää käyttäjiä ja käyttöä, joten kysyntä kasvaa”, Klemetti sanoo.

Pystykaupalla ostetusta karsitusta rangasta maksettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana keskimäärin noin neljä euroa kuutiometriltä. Hankintahakatun karsitun rangan koko maan keskihinnat nousivat lähes 27 euroon kuutiometriltä.

Haimila ja Klemetti ennakoivat kovan kysynnän nostavan energiapuun hintoja. Peltoniemen mukaan kovin suurta hinnannousua tuskin nähdään.

”Energiapuun hinta voi ehkä hieman vielä kivuta, mutta määrättömästi se ei voi nousta. Ostajat alkavat olla jo nyt kipurajoilla”, hän sanoo.

• Katso tuoreimmat hinnat tästä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.