Kuitupuun hintatilastointia on varsinkin kuluneen kevään aikana kritisoitu julkisuudessa. Erilaisten hintalisien ja kaupan kylkiäisinä tarjottujen muokkausten ja taimien sanotaan vääristävän tilastointia.

Hintalisiä on ollut aina, mutta kritiikillä on tapana kärjistyä korkeasuhdanteen aikana. Tilastointia ylläpitävässä Luonnonvarakeskuksessa (Luke) koetaan, että keskustelun kärki kohdistuu enemmän hintapolitiikkaan eli tukki- ja kuitupuun hintasuhteeseen kuin itse tilastointiin.

Hintapoliittisuus viittaa etenkin siihen, että sahojen sellutehtaille myymän hakkeen hinta on usein johdettu kuitupuun tilastohinnasta. Kun kauppamäärät nousevat, tilastojen ulkopuolelle jäävät hintalisät närästävät tavallista enemmän. Yksityisten sahojen taloustilanne tiedetään hankalaksi, joten ajattelun jopa jotenkin ymmärtää.

Puutteineenkin aika hyvä

Tilastonpitäjälle hintalisät ovat ongelmallisia, sillä lisäetuja on monenlaisia, eikä niiden yleisyyttä tai arvoa koskevia tietoja ole saatavissa. Jos ehdollisia takuuhintoja tilitetään tai taimia toimitetaan, niin tilastoidusta puukaupasta on mennyt jo aikaa.

”Hintatilastoinnin puutteista muistutetaan, mutta lääkettä ei tunnu tietävän kukaan”, yliaktuaari Aarre Peltola Lukesta sanoo.

”Olemme itsekin nostaneet asiaa esille, mutta yksiselitteistä tapaa lisien huomioon ottamiseksi ei ole.”

Jos hintatilastointiin tehdään muutoksia, niin seuraava askel voi olla kokorunkohinnoittelun tilastointi.

”Ongelmaksi nousevat kokorunkokaupan pienet määrät. Tilastointi ei saa vaarantaa yksittäisten ostajien tietosuojan”, Peltola toteaa.

Luotettavuus arvovaltakysymys

Yksityisten sahojen piirissä kuitupuun hintatilastoinnin puutteita pidetään merkittävinä, ja samansuuntaista viestiä kuuluu myös yhdistyskentältä.

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuoren mukaan hintalisien määrä on kasvanut, mutta on mahdoton sanoa, kuinka paljon. Juuri tuo hinnanmuodostuksen hämärä elementti närästää.

”Kun sahayrityksen myymän selluhakkeen hinta perustuu kuitupuun tilastohintaan, niin tilastoissa näkymättömät hintalisät voivat aiheuttaa yksittäisille sahoille jopa satojen tuhansien eurojen tappion.”

Kannustimia aina ja kaikilla aloilla

Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen ei ymmärrä kuitupuun hintatilastoinnin kritiikkiä eikä näe yhteyttä selluhakkeeseen.

”Ihmettelen, että miksi markkinoille halutaan viestiä epävarmuutta.”

Partanen perustelee näkemystään sillä, että havupuilla tukin ja kuitupuun kantohinnat ovat nousseet viime vuodesta saman verran, 5–6 prosenttia.

Kuitupuun hinta ei siis ainakaan polje paikallaan, mutta silti jää kysymys, olisivatko todelliset hinnat voineet nousta vieläkin enemmän. Partasen mukaan ei ainakaan heillä.

”Erilaisia kaupanteon kannustimia on ollut aina. Stora Ensossa niiden vaikuttavuutta ei ole lisätty.”

Partanen tarkoittaa kannustimilla etenkin kanta-asiakkaiden bonusta ja alkuvuoden kauppojen hintatakuuta, jossa luvataan maksaa erotus jälkitilinä, jos kuitupuun hinta syyskaudella nousee.

Partanen painottaa, että kannustimien tarkoitus ei ole vääristää tilastointia vaan saada puukauppaan vauhtia. Hän muistuttaa, että kannustimia on muillakin aloilla, kuten vaikka autokaupassa talvirenkaat kaupan päälle.

Julkaistu Metsälehdessä 12/2018

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.