Venäjä on rajoittanut marraskuun alusta puunvientiä ulkomaille – ja lisää rajoituksia on tiedossa ensi vuoden alusta. Vaikka rajoitusten on tulkittu kohdistuvan erityisesti Kiinaa vastaan, vientikielloilla on vaikutusta myös Venäjältä Suomeen tuotaviin puumääriin.

Rajoitukset vaikuttavat eniten pyöreään havupuuhun, jonka tuonti Venäjältä loppuu ensi vuoden alussa kokonaan. Tukkina tai kuituna tuotava havupuu on kuitenkin vain pieni puro tuontipuun virrassa. Pääasiassa Venäjältä tuodaan Suomeen sellutehtaille päätyvää koivukuitupuuta ja tehtaille sekä lämpölaitoksiin päätyvää haketta.

Niihin ei kohdistu suoraan rajoituksia, mutta Venäjä on supistanut puukuljetuksiin käytettävien rajanylityspaikkojen määriä, mikä tuntuu myös koivukuidun ja hakkeen tuonnissa.

”Marraskuussa voimaan tulleet rajoitteet koskivat rajanylityspaikkoja, joiden kautta Venäjältä voi viedä puuta muihin maihin. Rajanylityspaikoista merkittävin vaikutus on sillä, että raakapuun kuljetus Saimaan kanavaa myöten Suomeen loppui”, kertoo Venäjän metsäsektorin asiantuntija Juha Palokangas.

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva vientikielto tai -rajoitus koskee pyöreää havupuuta, vähän jalostettua puuta ja arvokkaita lehtipuita.

”Ei koivua kuitenkaan.”

Palokankaan mukaan keskusteluita puukuljetusten kohtalosta jatketaan yhä Suomen ja Venäjän välillä.

”Olen toiveikas, että esimerkiksi Saimaan kanavaa koskien saataisiin tänä vuonna vielä aikaiseksi toisenlainen ratkaisu. Aina pitää olla optimisti.”

1,5 miljoonaa kuutiota vähemmän

Kaikkiaan suomalainen metsäteollisuus toi viime vuonna Venäjältä puuta lähes 10 miljoonan kuution edestä ja 360 miljoonan euron arvosta. Palokangas ei usko, että Venäjä tulee joustamaan pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientirajoitteista.

”Ne on suunnattu pääsääntöisesti Kiinaa vastaan, ja Venäjä on valmistellut asiaa pitkään.”

Viime vuoden lukujen perusteella rajoitukset koskevat Suomeen tuodun puun osalta noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Palokankaan mukaan rajoitukset voivat tuntua joissakin suomalaisissa puunjalostusyrityksissä, mutta kokonaiskuvassa 1,5 miljoonaa kuution muutos puuvirroissa ei heilauta Suomen metsäteollisuutta.

”Suurempi vaikutus puumarkkinoihin voi olla suhdanteilla, talven huonoilla korjuuoloilla tai työmarkkinataisteluilla.”

Korvaava puu saadaan kotimaasta tai muistatuontimaista.

Ongelmat muualla kuin puun viennissä

Vientirajoituksilla Venäjä pyrkii hallitsemaan valtavan maan puuraaka-ainevirtoja ja nostamaan kotimaisia jalostusmääriä.

”Kremlissä on havahduttu metsäteollisuuden tilaan. Se on ollut Venäjällä pitkään aputoimiala”, Palokangas sanoo.

Venäjällä on 22 prosenttia maailman metsävaroista, joten metsäteollisuudelle on tunnetusti valtavasti potentiaalia. Palokankaan mukaan puunvientirajoitukset ovat kuitenkin väärästä päästä aloitettu toimi, jos pyrkimyksenä on Venäjän oman puunjalostusteollisuuden kehittäminen.

”Ensiksi pitäisi laittaa kuntoon lainsäädäntöä, metsäteollisuuden toimintaympäristöä, ympäristöasioita ja metsäautotieverkostoa. Muuten näihin kompastutaan ennemmin tai myöhemmin.”

Palokankaan isoisän isä teki puutavarakauppaa Pietariin jo 1900-luvun alussa. Omia puitaan suurvallalle toimittanut maanviljelijä koki valitettavasti karun kohtalon maailmanhistorian pyörteissä.

”Hän oli viemässä syksyllä 1917 puutavaralastia Pietariin ja jäi sille tielleen.”

Palokangas näkee silti Suomen ja Venäjän pitkän kauppahistorian ennen kaikkea mahdollisuutena.

Pietariin kulkevat tavaravirrat ja konttiliikenne helpottavat Suomen logistiikkaa Pohjolan pussinperällä. Venäjän metsäsektorin kehityksellä olisi positiivisia vaikutuksia myös Suomelle.

”Suomessa on paljon metsäteknologiaa ja -osaamista, jota viedä Venäjälle.”

Juha Palokangas

• Venäjän metsäsektorin asiantuntija
• oli marraskuun loppuun asti Metsäteollisuus ry:ssä, nyt freelance-konsultti
• 45-vuotias
• asuu Helsingissä
• perheessä vaimo ja kaksi lasta
• harrastaa kuntoliikuntaa ja hirvestystä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.