Joulukuun alussa Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajana aloittanut Markus Lahtinen joutuu uudenlaisen haasteen eteen, kun koronapandemia muokkaa maailmaa ennen kokemattomalla tavalla.

”Korona on taloudelle poikkeuksellinen sokki, joka tekee yleisen ennustamisen haastavaksi. Emme voi katsoa mistään, mitä taloudessa tapahtui edellisen kerran vastaavassa tilanteessa.”

Koronatilanteen kehittyminen määrittää nyt myös talouden kehitystä.

”Kun korona on ohi, on metsäsektorillakin odotettavissa positiivinen kysyntäsokki. Mutta ihmisten kulutustottumukset muuttuvat todennäköisesti osin pysyvästi, joten muutoksen kulmakerrointa on vaikea ennustaa.”

Korona on vahvistanut jo olemassa olleita trendejä, kuten paperin kulutuksen laskua ja kartongin kysynnän kasvua. Toimistoilla ei tulosteta papereita entiseen malliin, eikä etätyöläinen osta paperilehteä kioskilta työmatkallaan.

”Meidän pitää PTT:ssä vastata haasteisiin, mutta työ vaatii harkintaa ja perehtymistä tavallistakin enemmän. Pitää olla nöyrä ja tuoda ennusteen lukijalle esille myös vaihtoehtoisia skenaarioita. Yllätyksiä tulee varmasti”, Lahtinen summaa.

Verotukikokonaisuus remonttiin?

PTT:ssä Lahtisen tehtävä on tuottaa kestävää talouskasvua edistävää tutkimusta, tietoa ja ennusteita niin päättäjille, viranomaisille kuin suurelle yleisöllekin.

Ennen PTT:hen siirtymistä Lahtinen toimi viiden vuoden ajan valtioneuvoston palveluksessa niin Juha Sipilän, Mika Lintilän kuin Katri Kulmunin esikunnissa. Viimeisimpänä hän työskenteli valtiovarainministeri Matti Vanhasen erityisavustajana. PTT on Lahtiselle kuitenkin tuttu talo, sillä hän on aiemmin toiminut viiden vuoden ajan laitoksen kansantalousyksikön tutkimusjohtajana.

Työrupeama poliitikkojen taustalla opetti ennen kaikkea epävarmuuden sietämistä.

”Politiikassa pitää tehdä nopeita päätöksiä epävarman tiedon pohjalta. Tutkimustiedolla on merkitystä, mutta aina pitäisi tietää enemmän”, ekonomisti toteaa.

Metsäalalta asiana, josta tarvittaisiin myös tutkimustietoa lisää, Lahtinen nostaa esiin metsätalouden verotuet. Hän näkee metsävähennyksen ja metsälahjavähennyksen tukina, joiden vaikuttavuus ei nykyisellään ole paras mahdollinen.

”Jos instrumentit aiheuttavat tarvetta erilaisille kikkailuille, niillä ei yleensä saavuteta politiikan tavoitteita tehokkaasti. Tarkastelisin verotukia kokonaisuutena uudestaan. Ehkä kohtuullisen monimutkaista kokonaisuutta voisi yksinkertaistaa.”

”Etumerkit plussia”

Metsänomistajille PTT on tuttu ennen kaikkea metsäalan ennusteista. Tuoreimmassa ennusteessa PTT povaa metsänomistajille valoisimpia aikoja tälle vuodelle.

”Sekä puukauppamäärien että puunhintojen ennustetaan nousevan. Etumerkit ovat plusmerkkisiä myös metsäteollisuustuotteiden vientimäärissä. Ainoastaan paperi tekee tästä poikkeuksen”, Lahtinen sanoo.

Totuttuun tapaan muutokset etenkin puunhinnoissa ovat loivia. Lahtinen näkee, että paitsi metsänomistajien edun myös koko kansantalouden tulevan kasvun kannalta metsäalalta pitäisi saada aikaan uusia korkeamman jalostusarvon vientituotteita.

”Suuret läpimurrot puuttuvat edelleen. Ylipäänsä suomalaiset eivät ole olleet kovin hyviä viemään innovaatioita tutkijoiden kamarista markkinointiosastoille.”

Markus Lahtinen

• 51-vuotias
• kauppatieteiden tohtori
• ennen nykyistä työtä valtiovarainministeriössä ministeri Matti Vanhasen erityisavustajana
• kaksi lasta
• harrastuksena ravit

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.