Viime viikon pakkaskelit mahdollistivat puunkorjuun talvileimikoilta myös eteläisessä Suomessa. Pehmeimmille ja märimmille kohteille ei tosin päästy.
”Talven korjuut ovat menneet surkeasti. Kaikki suokohteet ja pehmeän maan kohteet ovat jääneet korjaamatta. Viime viikolla keli oli edes jotenkin siedettävä, ja puuta päästiin korjaamaan helpoimmilta talvikohteilta”, sanoo Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kannisto.
Helpoimmilla talvikohteilla hän tarkoittaa esimerkiksi huonokuntoisten teiden varsilla olevia leimikoita.
Talvi on ollut eteläisessä Suomessa ja monin paikoin myös maan keskiosissa poikkeuksellisen lauha ja vähäluminen. Viime viikolla lämpötila laski etelässä kylmimmillään alle kymmeneen pakkasasteeseen, mutta loppuviikosta sää jälleen lauhtui.
Kannisto kertoo, että tänä talvena korjattu puumäärä on jäljessä normaalitalven puumäärästä. Moni korjuuyrittäjä on joutunut seisottamaan koneitaan, eikä lauhtunut sää lupaile parannusta tilanteeseen.
”Paljon jää hakkaamatta. Leimikoita on myös jouduttu rikkomaan niin, että puut on hakattu vain kantavimmista kohdista ja leimikoiden reunat ja kulmat on jätetty tekemättä. Tästä seuraa paljon turhia siirtoja ja ylimääräistä työtä. Hännät siivoillaan sitten joskus, kun talvi tulee”, Kannisto toteaa.
Hän ennakoi, että talven keliolosuhteet heijastuvat pitkälle kevääseen. Talven aikana on hakattu sellaisia kesä- ja kelirikkoleimikoita, jotka on yleensä säästetty maalis-huhtikuulle.
Hyvistä korjuukohteista pulaa
Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Saija Peltola arvioi, että täksi talveksi suunnitellusta puunkorjuumäärästä jää yhdistyksen alueella korjaamatta noin kolmannes.
”Talvi on ollut todella ikävä. Aina välillä on pakkasta, mutta sitten on taas plussaa. Puunkorjuussa joudutaan melkein viikon tarkkuudella miettimään, mihin koneita uskaltaa viedä. Se näkyy puumäärissä. Talvileimikoita olisi paljon, mutta talvea ei voi nyt hyödyntää”, hän sanoo.
Viime viikon pakkaset helpottivat Peltolan mukaan tilannetta sen verran, että puuta päästiin paikoin korjaamaan peltojen takaa ja huonokuntoisten teiden varsilta.
”Sellaiset tiet ja pellot, joilla on liikuttu paljon, jäätyvät nopeasti nyt, kun lunta ei juuri ole. Sellaiset tiet ja pellot, joilla ei ole liikuttu, ovat sen sijaan sulia.”
Puukaupassa leuto talvi näkyy Peltolan mukaan kesä- ja kelirikkoleimikoiden kysyntänä. Samaa sanoo Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen Kannisto.
”Kauppaa käydään nyt käytännössä kesäkohteista. Puun hinta on pysynyt vuodenaikaan nähden yllättävän korkealla, joten hyvistä korjuukohteista on selkeästi pulaa.”
Tarkkaa suunnittelua
Kannisto arvioi, että talvikorjuun tilanne on vaikein lähellä rannikkoa ja muuttuu paremmaksi Tampereen pohjois- ja itäpuolella. Esimerkiksi Pirkanmaallakin talvi on kuitenkin ollut haastava, sanoo Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jussi Parviainen.
”Onhan tämä ollut sellainen talvi, että olosuhteet eivät ole kovin talviset. Lunta ei ole paljon eikä pitkiä pakkasjaksoja ole ollut. Puunkorjuuta on yritetty tehdä koko ajan, mutta pahimpiin talvikohteisiin ei ole päästy”, hän sanoo.
Korjuukohteet ja puutavaran kuljetukset on pitänyt suunnitella tarkasti. Sellaisilla teillä, joita voi ajaa vain maan ollessa roudassa, kuljetukset on välillä keskeytetty siksi aikaa, että sää on kääntynyt taas pakkaselle.
Puunkorjuun määrissä leuto talvi ei Parviaisen mukaan kuitenkaan juuri näy. Puuta on korjattu tammi-helmikuun aikana suunnilleen saman verran kuin yleensä.
”Korjuussa yllättävän suuri vaikutus on sillä, että mitä vähemmän on kovia pakkasia, sitä vähemmän on ongelmia kaluston kanssa. Lisäksi korjuu sujuu nopeammin, kun puut eivät ole kovin lumisia. Eli leutoon talveen liittyy sekä hyviä että huonoja puolia”, Parviainen sanoo.
Hyviin puoliin kuuluu hänen mukaansa myös se, että raivaussahatöitä on metsänhoitoyhdistyksen alueella pystytty tekemään koko talvi. Metsureita ei ole tarvinnut lomauttaa lumen takia kuten yleensä.
Puukaupassa odotellaan nyt kevättä, mutta jonkin verran kaupaksi menee vielä talvileimikoitakin. Kelirikkoleimikoille Parviainen ennakoi hyvää kysyntää, sillä talvi alkoi myöhään, joten kelirikkoleimikoita hakattiin jo viime vuoden lopulla.
Muutosta asenteisiin
Miten metsänomistaja voi varautua leutoneviin talviin? Niin Kannisto, Peltola kuin Parviainenkin kehottavat pitämään metsäautotiet kunnossa.
”Metsien puolesta korjuuta pystyttäisiin tekemään sulan maan aikana enemmänkin, mutta pullonkaula on se, että varastopaikat eivät ole rekkakelpoisen tien varressa”, Parviainen sanoo.
Kanniston mukaan muutosta tarvitaan myös asenteisiin.
”Meillä on takana kolme hyvää talvea, joten moni metsänomistaja vaatii leimikkoonsa talvikorjuuta. Korjuu voi kuitenkin sujua yhtä hyvin tai jopa paremmin kuivalla kesäkelillä. Korjuuolosuhteet ovat monin paikoin paremmat kesäkuusta elokuuhun ja vielä syyskuun alussa kuin tällä hetkellä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään