Konevalmistajien ja maahantuojien viesti on samansisältöinen: istutuskonekauppa ei käy.

Paltamolaisella M-Planter Oy:llä on työn alla yksi yksipäinen istutuskone. Yhtiön päätuotteen, kaksipäisen M-Planter-koneen, kysyntä Suomessa on sen sijaan nollissa.

”Kiinnostus konettamme kohtaan on onneksi lisääntynyt Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa”, toimitusjohtaja Antti Meriläinen kertoo.

Satakuntalaisen Risutecin tilanne on samanlainen. Kotimaasta tilauksia ei tule, mutta tropiikin puuplantaasien istuttamiseen tarkoitetut koneet käyvät kaupaksi. Myöskään ruotsalaisen Bracken perinteikäs istutuskone ei käy kaupaksi.

”Kevätkaudella emme toimita yhtään uutta konetta Suomeen. Käytettyjen kyselijöitä on ollut”, myyntipäällikkö Timo Räikkönen Uittokalustolta kertoo.

Työmäärät laskussa

Istutuskoneiden vuotuiset työsuoritteet ovat laskusuunnassa. Vuosikymmenen alussa koneistutusalat kohosivat 2 500 hehtaariin, sen jälkeen määrä on taantunut. Ruotsissa koneistutuksen osuus on Suomeakin vähäisempi.

Jatkossa koneistutus voi olla yhä ahtaammalla. Kantojen noston väheneminen vaikeuttaa tehokkaiden kaksipäisten istutuskoneiden käyttöä.

”Kyse on myös siitä, että istutustyövoimaa on ollut saatavilla riittämiin”, kertoo tutkija MarkusStrandström Metsätehosta.

Työvoimapula jarruttanee enemmän kone- kuin ihmisistutusta.

Metsurityötä laadukkaampaa

Koneistutuksen laatu on vähintään yhtä hyvää ja yleensä parempaa kuin ihmistyönä tehdyssä istutuksessa. Koneellistamisen jarruna onkin niukka kustannuskilpailukyky, koneistutuksesta väitellyt tutkija Tiina Laine arvioi.

”Koneiden tuottavuutta pitäisi edelleen pystyä kehittämään.”

Kaivinkoneiden puomiin asennetut istutuskoneet tekevät mättään ja istuttavat siihen taimen. Istutettavat taimet kulkevat koneen päällä olevassa makasiinissa, johon konetyypistä riippuen mahtuu 80–200 tainta. Makasiini täytetään käsin, mikä tauottaa tuottavaa työtä.

Parhaillaan Suomessa kehitellään jatkuvatoimista istutuskonetta, joka etenisi metsäkoneen vetämänä ja automatisoitu laitteisto mätästäisi maan ja istuttaisi taimet.

Päätoiminen pärjää

Istutuskoneyrittäjien menestys vaihtelee. Raumalla toimiva Toni Lainio istuttaa keväästä syksyyn ja on vuosittain kasvattanut työmääriään.

”Tälle vuodelle en pystyisi ottamaan enää lisää tilauksia”, Lainio kertoo.

Hänen valttinaan ovat yhteistyösopimukset UPM:n, Metsä Groupin ja paikallisen Metsänhoitoyhdistys Lounametsän kanssa.

”Tavoitteena on ollut, että työmaat löytyisivät sadan kilometrin säteellä Raumalta. Koneemme työskentelee vuorokauden ympäri kuutena päivänä viikossa keväästä syksyyn. Lisäksi meillä on toinen yrittäjä alihankkijana.”

Lainio arvelee, että hänen vahvuutensa on urakoinnin päätoimisuus, joka on mahdollistanut työn ja koneiden käytön tehostamisen. Se parantaa kilpailukykyä.

”Lounametsän yhdistys myy koneistutusta samaan hintaan kuin metsurityötä ja isännät saavat valita.”

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 4/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.